SDP:n Johannes Koskisen ryhmäpuheenvuoro kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteosta

Arvoisa puhemies!

Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko täydentää ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Valmistelussa ei ole ollut mukana parlamentaarista seurantaa, kuten viime kaudella ylivaalikautisen kehityspolitiikan selonteon valmistelussa. Sosialidemokraattien mielestä on syytä noudattaa kautta linjan hyvää parlamentaarista käytäntöä.

Elämme ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kehityspolitiikan kannalta maailmanlaajuisesti turbulenttia aikaa. Suurvaltakilpailu kiihtyy, ja konfliktit lisääntyvät. Sota Ukrainassa jatkuu edelleen. Lähi-idässä on suuri riski konfliktin eskaloitumisesta suursodaksi. Sudanissa sisällissota on ajanut maan akuuttiin ruokakriisiin ja nälänhätään. Nykytilanne korostaa entisestään välttämättömyyttä saada koko kansainvälinen yhteisö ponnistelemaan aseiden vaikenemisen ja diplomatian puolesta.

Kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu, samoin kuin kansainvälinen kauppa, ovat tärkeässä roolissa työssä vakaamman, turvallisemman ja kestävästi vauraamman maailman puolesta. Kaiken perustana tulee olla ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltiokehityksen edistäminen.

Me sosialidemokraatit pidämme erityisen tärkeänä, että selonteon tekstissä pidetään yhä kiinni monista Suomen pitkän linjan tavoitteista. Kaiken pohjanahan toimii YK:n Agenda 2030 ja kestävän kehityksen tavoitteet. Suomen kehityspolitiikan painopisteitä ovat naisten ja tyttöjen oikeuksien sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien vahvistaminen sekä koulutus ja ilmastotoimet. Nämä ovat jatkossakin suomalaisen kehityspolitiikan valtteja.

Euroopan unionin rooli Suomen kauppa- ja kehityspolitiikan viitekehyksenä on kasvava. Unioni ja sen jäsenmaat ovat yhdessä maailman suurin kehitysyhteistyörahoittaja, ja Suomi voi aktiivisuudella EU:n kehityspolitiikassa paikata valitettavia supistuksia omissa kehityspanoksissaan.

Arvoisa puhemies,

SDP on huolissaan siitä, että selonteossa painotetaan vahvasti joitakin kauppapolitiikan intressejä osin kehityspolitiikan tavoitteiden kustannuksella. Suomi on pitkään ollut sitoutunut YK:n suosituksen mukaisesti tavoitteeseen siitä, että käyttäisimme 0,7 prosenttia bruttokansantulostamme kehitysyhteistyöhön ja 0,2 prosenttia vähiten kehittyneiden maiden tukemiseen. Näihin tavoitteisiin ei ole päästy. Se ei tarkoita sitä, että tavoitetasosta pitäisi luopua.

Hallitus aikoo leikata ensi vuonna varsinaisesta kehitysyhteistyöstä sata miljoonaa euroa. Samoin useita järjestörahoituksen muotoja on lakkautettu tai leikattu, mikä heikentää kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia.

Leikkausuhka jatkuu, jos taloustilanne ei tulevina vuosina kohene. Yksipuolisella karsimislinjalla Suomen toiminnan vaikuttavuus maailmalla heikkenisi. Tämä ei olisi tavoitteidemme mukaista. Siksi toivomme, että voimme jatkossa palata aiemmalle uralle kehitysyhteistyörahoituksessa.

Me sosialidemokraatit kannamme huolta erityisesti vähiten kehittyneiden maiden tarpeista. Jos Suomen kehitysyhteistyössä korostetaan kaupan ja viennin tukea, vaarana on, että vähiten kehittyneiden maiden rahoitus pienenee entisestään. Nyt niiden osuutta ei enää erikseen valtion talousarviossa edes seurata, vaikka ulkoasiainvaliokunta on vaatinut seurannan palauttamista.

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat kysymyksiä, joihin on puututtava vahvemmin. Ne koskettavat kaikkia, ja juuri kehitysmaissa niiden vaikutukset tuntuvat kovimmin. Suomen tulee kansainvälisten sitoumusten mukaisesti tukea kehittyvien maiden toimia niin ilmastonmuutoksen hillinnässä kuin siihen sopeutumisessa sekä luontokadon pysäyttämisessä.

Toinen vakava aukko on, ettei kehityspolitiikan päämääränä ole entiseen tapaan köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen. Ihmisarvoinen työ ja ILO:n määrittelemien työelämän perusoikeuksien edistäminen tulee kirjata sekä kehitys- että kauppapolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi. SDP pitää myös tärkeänä, että kehitysyhteistyörahoituksen vaikuttavuutta tehostetaan.

Arvoisa puhemies,

Kehityspolitiikan perimmäisenä tarkoituksena on vahvistaa kehittyviä maita oman vakaan kehitystien rakentamisessa. Kuten selonteko osoittaa, kauppa- ja kehityspolitiikka kietoutuvat tiiviisti yhteen. SDP on samaa mieltä siitä, että meidän on edistettävä vientiämme ja suomalaisyritysten kansainvälistymistä. Samalla kehityspolitiikkaamme eri muodoissaan on aktivoitava, ei ajettava alas! Kansainvälinen vakaus palvelee niin suomalaisia kuin suomalaisyrityksiäkin.

Viime aikoina maan hallituksen linja tai linjattomuus Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisten periaatteiden noudattamisessa on herättänyt huolta – esimerkiksi ministeri Tavion kielteinen päätös Ukrainan tasa-arvoliittoumasta ja hallituksen kyvyttömyys oikaista sitä. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä aikoo siksi myöhemmässä asiakohdassa esittää epäluottamusta ministeri Taviolle sekä koko hallitukselle.