SDP:n Johannes Koskinen: Nato ei mullista presidentin toimenkuvaa
Suomen tasavallan presidentin tehtävistä päällimmäisenä on ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtaminen yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Viime presidenttikausilla tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan yhteiskokous (ns. TP-UTVA) on vakiintunut yhteisten kantojen linjaamisen pääfoorumi.
– Näyttävät valtiovierailut tai huippukokoukset korostavat kansalaisten silmissä presidentin omaa itsenäistä roolia, mutta tosiasiallisesti perustuslain edellyttämän yhteistoiminnan on oltava tiivistä, Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen painottaa.
Vuoden 2012 perustuslain osauudistus vielä tähdensi saumattoman yhteistyön välttämättömyyttä. Jos presidentillä ja valtioneuvostolla olisi erimielisyyttä, eduskunta viime kädessä ratkaisisi Suomen kannan. Eduskunnan ja sen keskeisten valiokuntien tulee tämän vuoksi saada kattava informaatio ministeriöiden, eli ulko- ja puolustusministeriöiden sekä valtioneuvoston kanslian kautta.
Jotkut kommentaattorit ovat ylikorostaneet Suomen Nato-jäsenyyden vaikutuksia päätöksentekojärjestelmään väittäen, että presidentin osallistuminen Naton huippukokouksiin Suomen edustajana nostaisi presidentin vallankäytön uudelle tasolle.
-Kuitenkin myös Natossa kuten muissa kansainvälisissä järjestöissä edustajamme eri tasoilla ovat yhteisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen johtomme alaisuudessa, tulivatpa he sitten eri ministeriöistä, puolustusvoimista tai muista organisaatioista. Silloinkin kun presidentti edustaa Suomea, valtioneuvostolle kuuluu valmisteluvalta ja parlamentaarinen vastuu eduskuntaan päin, Koskinen korostaa.
Ajankohtaiset kokemukset arvaamattomista käänteistä kansainvälisen politiikan polttavissa kysymyksissä muistuttavat saumattoman tiedonkulun välttämättömyydestä.
