SDP:n Johan Kvarnström: Yrittääkö hallitus pitää kätensä puhtaina ennallistamisasetuksen käsittelyssä?
Ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen kommentoi 25.3. Kauppalehdessä, että ennallistamisasetuksessa saavutettuun sopuun olisi pitänyt voida luottaa. Ympäristövaliokunnan jäsen, kansanedustaja Johan Kvarnströmiä (sd) ennallistamisasetuksen käsittelyä koskevat kommentit mietityttävät: – On kummallista, että hallitus äänestää tyhjää eli käytännössä ei, mutta ministeri itse antaa ymmärtää, että asetuksen läpimeno olisi suotavaa. Tällainen toiminta herättää väistämättä kysymyksen, yrittääkö kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus saada muut EU-maat tekemään hallitukselle itselleen hankalan päätöksen sen puolesta.
Mykkäsen mukaan ennallistamisasetus on Suomen kannalta ”kohtuuton” (Kauppalehti 21.3.). Häntä huolestuttaa erityisesti metsätalouteen puuttuminen heikentämiskiellon avulla sekä laajasti esiintyvien luontotyyppien ennallistamisvelvoitteiden taso (Kauppalehti 25.3.).
– Jäsenmaat päättävät itse, mitä keinoja ne käyttävät päästäkseen ennallistamistavoitteisiin ja kustannukset riippuvat valituista keinoista. Suomenkin vaikuttamisen ansiosta ennallistamiskohteiden valinnassa on joustoa vuoteen 2030 asti. Meillä yleiset turvepellot ja metsäiset kaupunkiympäristöt saatiin huomioitua erikseen ja ruokaturvan vaarantumisen estää asetukseen lisätty ns. hätäjarru. Yleisiä ja laaja-alaisia luontotyyppejä koskevia velvoitteita saatiin neuvotteluissa pienennettyä ja heikentämiskiellon osalta saavutettiin se, että se koskee vain merkittävää heikentämistä, luettelee Kvarnström.
Hallitusohjelmassa painotetaan ilmasto- ja ympäristötekojen kustannustehokkuutta ja ennallistamisasetuksen vastustamisessa muistetaan usein mainita Suomelle koituvat kustannukset.
– On nähtävä myös isompi kuva. Jos ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemiseen ei panosteta nyt, on niistä lankeava loppulasku seuraaville sukupolville katastrofaalinen niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin. Mihin katosi lupaus huolehtia tulevien sukupolvien hyvinvoinnista, Kvarnström kysyy.
Kvarnström katsoo, että Orpon hallituksen EU-politiikka on poukkoilevaa ja epäjohdonmukaista.
– Hallituksen tähänastinen osallistuminen EU:n päätöksentekoon on ollut julkisuuteen annettujen tietojen perusteella erittäin epäselkeää. Jo yritysvastuudirektiivin yhteydessä nähtiin, miten Suomi ei pysynyt omassa linjassaan, vaan lähti itse suorastaan iltalypsylle ryhmäkanteen poistamisen kanssa. Toisin kuin eräiltä muilta jäsenmailta, Suomelta ei ole totuttu EU:ssa odottamaan tällaista tempoilevaa politikointia, vaan johdonmukaisuuteemme on voitu luottaa. Ennallistamisasetusta koskevat ristiriitaiset viestit hallituksen tasolta voivat rapauttaa myös luottamusta Suomeen, Kvarnström päättää.
– Oli loogista vastustaa ennallistamisasetusta viime kesänä, jolloin esitys oli Suomen kannalta huono. Tämän seurauksena sitä muokattiin Suomellekin suotuisammaksi, mutta silti Suomi äänesti marraskuussa tyhjää eli käytännössä antoi ei-äänen. Nyt sama linja jatkuu eli saavuttamistamme joustoista huolimatta änkyröimme ennallistamisasetusta vastaan. Suomi voisi olla nyt tämän tarinan sankari ja oikeasti ajatella tulevia sukupolvia, Kvarnström miettii.
