SDP:n Johan Kvarnström: Vaadimme hallitukselta vahvempaa ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa
Kansanedustaja Johan Kvarnströmin (sd) mukaan luonnon monimuotoisuuden vahvistamisesta vallitsee laaja poliittinen yhteisymmärrys ja sekä hallitus että oppositio pitävät kiinni siitä, että Suomesta tulee hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tämä ei kuitenkaan näy pääministeri Petteri Orpon esityksessä valtion talousarvioksi vuodelle 2024. Päinvastoin. Päästöt kasvavat ja panostus luonnonsuojeluun vähenee radikaalisti.
– Ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden saavuttamiseksi on enää jäljellä vain vähän aikaa. Oikeistohallitus puhuu kauniisti näistä asioista, mutta asiakirjat puhuvat aivan eri kieltä. Se, että Orpon hallitus ei ole yhtä kiinnostunut ympäristöstä kuin Marinin hallitus oli odotettua, mutta luonnon- ja ympäristönsuojelun panostusten vähentäminen kolmanneksella viime vuosiin verrattuna on lyhytaikaista, kestämätöntä ja vastuutonta, Kvarnström sanoo.
Tämän hän ja muut sosiaalidemokraatit ovat tuoneet esille ympäristövaliokunnan vuoden 2024 talousarviosta antaman lausunnon yhteydessä. Eriävässä mielipiteessään sosiaalidemokraatit toivat esiin useita puutteita hallituksen ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa. Mutta myös asuntopolitiikassa, joka on suuressa kriisissä rakennusalan ongelmien takia.
Kvarnström korostaa, että SDP kiinnitti varaumassaan huomiota myös merten, järvien ja vesistöjen hyväksi tehtävään työhön.
– Itämeren tila on huono. Viime vuosikymmenen toimet ovat olleet hyödyllisiä, mutta eivät riittäviä. Siksi on hyvä, että hallitus lisää rahoitusta Saaristomeren ohjelman toimeenpanoon. Tehdään kuitenkin muiden alueiden kustannuksella, ja suuressa mittakaavassa hallitus panostaa vähemmän Itämerta koskeviin toimenpiteisiin kuin Marinin hallitus, vaikka tarpeet pikemminkin kasvavat, Kvarnström sanoo.
Hän korostaa, että ongelma ei rajoitu pelkästään Saaristomereen, vaan koko rannikko ja järvet vaativat toimia. Arvioiden mukaan viidennes kaikista sisävesin ja rantojen luontotyypeistä on uhanalaisia.
– Konkreettisesti vesiensuojeluun varataan 40 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2023. Se on suuri askel taaksepäin, vaikka hallitus piiloutuisikin pienempien ja sinänsä tervetulleiden panostusten taakse. Esimerkiksi Suomenlahdella Länsi-Uudenmaan rannikkovedet ovat erityisen huonossa kunnossa ja vaativat kipeästi toimia, Kvarnström toteaa.
