SDP:n Johan Kvarnström: Hallitus sivuuttaa taas kerran ilmastokriisin ja luontokadon haasteet
– Hallitus jarruttelee ilmastokriisiä ja luontokatoa hillitsevissä toimissa kaikilla sektoreilla. Kotimaassa luonto- ja ilmastotoimiin ei osoiteta riittävää rahoitusta ja YK:n luontokokoukseen Suomi on lähtenyt tyhjien taskujen lisäksi tyhjin käsin. Luonto on ennennäkemättömässä ahdingossa, lämpöennätykset rikkoontuvat vuosi toisensa jälkeen ja sään ääri-ilmiöt vahvistuvat ja yleistyvät. Kaikki mittarit ovat maailmanlaajuisesti punaisella ja kaikkien hälytyskellojen pitäisi soida, mutta hallituksen politiikassa tämä tuntuu olevan vain sivuseikka, toteaa ympäristövaliokunnan jäsen, kansanedustaja Johan Kvarnström (sd).
Ilmastopolitiikkaa tehdään suurelta osin muilla hallinnonaloilla kuin ympäristöministeriössä ja myös eri ministeriöiden ilmastopoliittiset suunnitelmat edellyttävät taloudellisia linjauksia ja päätöksiä, jotka vuoden 2025 talousarvioesityksessä jäävät suurelta osin toteutumatta.
–Kansallisten ja EU-tason ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tarvittaisiin nyt poikkihallinnollista yhteistyötä ja aitoa sitoutumista sekä aivan uutta, taloudellisiin ohjauskeinoihin perustuvaa saastuttaja maksaa -periaatteen mukaista sääntelyä, Kvarnström ehdottaa.
Orponkin johtamana Suomi tavoittelee luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen eli luontokadon pysäyttämistä vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi EU:n ennallistamisasetus edellyttää, että vähintään 20 prosentilla maa- ja merialueita on tehtävä ennallistamistoimia samaan vuoteen mennessä.
– Suojelualueilla on merkittävä rooli luontokadon pysäyttämisessä, mutta Helmi-elinympäristöohjelman rahoitus on tällä hetkellä riittämätön. Lajien monimuotoisuuden säilymisen kannalta elintärkeät vanhat ja luonnontilaiset metsät olisi suojeltava EU:n monimuotoisuusstrategian mukaisesti, mutta hallitus uhkaa vesittää niiden määrittelyyn laadittavat kriteerit.
Kolumbiassa on parhaillaan käynnissä YK:n luontokokous, jossa on tarkoitus keskustella tavoitteiden toteutumisen seurannasta ja kansainvälisestä ilmastorahoituksesta.
– Suomi on paikalla tyhjin käsin ja tyhjin taskuin, sillä kansallista monimuotoisuusstrategiaa on tehty yli kolme vuotta, mutta valmista ei ole tullut. Hallitus tuskin haluaa rahoittaa luontokatoa kehittyvissä maissa hillitseviä toimia, kun se on aiemmin leikannut kehitysyhteistyörahoja rankalla kädellä ja vuoden 2025 talousarviossa ei ole arviota Suomen kansainvälisestä ilmastorahoituksesta.
SDP on viime vaalikaudella tehtyyn kattavaan selvitykseen perustuen esittänyt, että ilmastolain rinnalle olisi säädettävä luontolaki, koska luonnon suoja lainsäädännössä on puutteellinen.
– Ilmastokriisi ja luontokato on ratkaistava yhdessä. Luontokadon esittämään haasteeseen tarvitaan selvästi lainsäädännön tason velvoitteita asettava luontolaki, jotta toimet eivät jää täysin kulloisenkin hallituksen mielivaltaan.
Ympäristövaliokunnan sd-ryhmä jätti tänään eriävän mielipiteen valtiovarainvaliokunnalle annettavaan lausuntoon valtion vuoden 2025 talousarvioesityksestä.
