SDP:n hallintovaliokuntaryhmä: hallituksen ensi vuoden budjettiesitykseen jää merkittäviä kipupisteitä

Sdp:n valiokuntaryhmä pitää hyvänä sisäiseen turvallisuuteen tehtäviä lisäpanostuksia. Erityisen ilahduttavaa on hallituksen sitoutuminen poliisien määrän nostamiseen 8000 poliisin tasolle, jonka myötä Sanna Marinin hallituksen aloittama työ poliisien määrän lisäämiseksi saa jatkoa. Sd-edustajat korostavat, että tehokas ja riittävällä tavalla resursoitu viranomaistoiminta on välttämätöntä, jotta turvallisuuden tasa-arvo yhteiskunnassa voi toteutua.  Samalla sosialidemokraatit muistuttavat kuntien ja hyvinvointialueiden järjestämien palveluiden toiminnan ja laadun tärkeydestä, jotta yhteiskunta pysyy eheänä ja kaikki pidetään mukana. Tämä tukee myös turvallisuusviranomaisten työtä.

Hallintovaliokunnan sd-edustajat katsovat, että esimerkiksi rajavartiolaitoksen ja toisaalta pelastajakoulutuksen vahvistamisen resurssit eivät kuitenkaan ole hallituksen esityksessä riittävällä tasolla.

– Rajavartiolaitos on esittänyt huolensa, että sen toimintamenojen rahoitusvaje on kehyskauden lopussa vuonna 2027 noin 25 miljoonaa euroa. Tähän epäkohtaan hallituksen talousarvioesitys ei tuo riittävästi helpotusta. Me sosialidemokraatit pidämme tässä muuttuneessa toimintaympäristössä välttämättömänä, että Rajavartiolaitoksen perusrahoitusta vahvistetaan kehyskauden aikana, toteaa Eemeli Peltonen.

– Suomessa on pelastajapula ja tilanne uhkaa huonontua entisestään vuosikymmenen loppua kohden, mikäli koulutusmääriä ei saada kasvuun. Hallituksen tavoitteena on lisätä koulutettavien pelastajien määrää niin, että 1 000 pelastajan lisäys saavutetaan vuonna 2032. Sdp katsoo, että kunnianhimon tasoa on nostettava ja pelastajapulan ratkaisemista edistettävä hallituksen tavoitetta nopeammin. Esitämmekin pelastajakoulutettavien määrän nostamista siten, että tavoiteltu 1 000 uutta pelastajaa saavutettaisiin jo vuonna 2030, kertoo Paula Werning.

Sdp:n valiokuntaryhmä korostaa, että kokonaisturvallisuuteen vaikuttavat monet seikat, eikä yhteiskunnan eheyttä saisi nakertaa kuten hallitus nyt tekee. Merkittävä rooli on myös kuntien ja hyvinvointialueiden kyvyllä tuottaa laadukkaita palveluja. Nyt hallituksen politiikka ei tätä kaikilta osin tue.

– Hallitus heikentää kuntataloutta välillisesti esimerkiksi sosiaaliturvaleikkauksilla, joiden vaikutus on merkittävän negatiivinen kuntatalouteen: Kuntaliiton laskelmien mukaan jopa 80-100 miljoonaa euroa vuodessa. On muistettava, että kaikki sopeutus, mitä kunnat joutuvat tekemään, uhkaa kohdistua opetukseen. Myös hyvinvointialueiden tilanteen helpottamiseksi on löydettävä keinoja työrauhan varmistamiseksi ja hallittujen muutosten aikaansaamiseksi. Esimerkiksi hyvinvointialueiden alijäämän kattamisvelvoitteen pidentämistä tulisikin harkita, toteaa Eveliina Heinäluoma.

Hallintovaliokunnan sd-ryhmä on myös huolissaan hallituksen maahanmuuttopolitiikan linjasta, jonka myötä Suomen osaajapula uhkaa syventyä. Huolta herättää myös hallituksen kotoutumiseen kohdistamat leikkaukset.

– Hallituksen tulisi tehdä maahanmuuttopolitiikkaa, jolla Suomi kykenee houkuttelemaan kansainvälisiä osaajia. Tarvitsemme erityisesti työperäistä maahanmuuttoa, mikä vahvistaa Suomen julkista taloutta, parantaa ikääntyvän Suomen huoltosuhdetta ja helpottaa työvoimapulaa. Toisaalta aktiivisilla ja riittävästi resursoiduilla kotoutumispalveluilla tuetaan Suomeen asettumista ja integroitumista osaksi yhteiskuntaa. Hallituksen nyt kotoutumisen edistämiseen kohdistamat leikkaukset heikentävät maahan saapuneiden mahdollisuutta kouluttautua, työllistyä ja saada tarvitsemiaan palveluja, joiden avulla integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan toteutuu sujuvasti ja tehokkaasti, huomauttaa Saku Nikkanen.