SDP:n Gebhardilta kirjallinen kysymys eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteuttamisesta Euroopan poliittisen yhteisön kokouksen osalta
Kansanedustaja ja suuren valiokunnan jäsen Elisa Gebhard (sd.) pitää tärkeänä, että eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteutumista arvioidaan Euroopan poliittisen yhteisön kokouksen osalta, jossa pääministeri Orpon sijaan kokouksessa Suomea edusti tasavallan presidentti. Gebhard jätti asiasta kirjallisen kysymyksen 20.8.2024.
– Yhteisön kolmen ensimmäisen kokouksen osalta on valtioneuvoston kansliassa valmisteltu ja hallituksen EU-ministerivaliokunnassa sekä eduskunnan suuressa valiokunnassa käsitelty julkiset materiaalit, joissa on linjattu kokouksessa edustetuista Suomen kannoista. Kolmen ensimmäisen kokouksen kohdalla pääministeri on myös käynyt eduskunnassa kuultavana ennen kokousta mahdollistaen eduskunnan suurelle valiokunnalle sen vakiintuneen mahdollisuuden esittää kysymyksiä ja huomioita. Nyt näin ei kuitenkaan toimittu, Gebhard toteaa.
Gebhardin mielestä pääministerin poissaolon syytä tärkeämpänä kysymyksenä on pidettävä sitä, miten eduskunnan tiedonsaantioikeus toteutui.
Gebhard kysyy myös kokouksen liittymisestä EU:n toimintaan ja siitä, onko kokouskutsu esitetty Suomelle EU-maana esimerkiksi toimittamalla kutsu vakiintuneita Eurooppa-neuvoston jakelukanavia pitkin pääministerille valtioneuvoston kansliaan tai mainitsemalla esimerkiksi ”EU-27” tai ”Eurooppa-neuvosto” kutsussa. Pääministeri edustaa Suomea valtion ylimmän johdon osallistumista vaativassa Euroopan unionin toiminnassa, jollei valtioneuvosto poikkeuksellisesti toisin päätä.
Gebhardin mukaan esimerkiksi syksyllä 2023 Orpon hallituksen suurelle valiokunnalle toimittamassa asiakirjassa kuvailtiin kokouksen luonnetta pääasiassa EU:n kautta seuraavasti:
”Se (EPY) on mahdollisuus viestiä korkean tason yhteistyön tiivistämisestä EU:n ja sen eurooppalaisten kumppaneiden kesken ajankohtaisiin teemoihin liittyen. EU:n geopoliittisten intressien näkökulmasta keskeistä on yhteistyön ja dialogin tiivistäminen oman lähialueen ehdokas- ja kumppanimaiden kanssa. Kumppanuuksien kehittäminen ja ylläpitäminen ovat keskeisessä osassa EU:n välinevalikoimaa suurvaltakilpailun haasteisiin vastaamisessa ja EU:n arvojen ja intressien edistämisessä.”
Asiasta käydyn julkisen keskustelun jälkeen 5.8. valtioneuvosto on toimittanut suurelle valiokunnalle muistion kokouksesta. Muistion mukaan ”kokouksen ohjelma noudatti kolmen ensimmäisen kokouksen rakennetta, sisältäen avajaistäysistunnon ja temaattiset työryhmäkeskustelut sekä päätöstäysistunnon”. Kokouksen EU-painotteisuus tuotiin myös esiin muun muassa muistion kohdassa: ”Euroopan poliittisen yhteisön kokouksissa voidaan edistää niin kahdenvälistä kuin EU:n yhteistyötä ja näkemysten vaihtoa eurooppalaisten kumppanien kanssa, mikä tukee EU:n ulkoisen roolin vahvistamista sekä yhteisten arvojen ja intressien edistämistä niin Euroopassa kuin globaalisti.”
