SDP:n Filatov: Suomella ei ole varaa ylenkatsoa osatyökykyisten osaamista
– Suomessa on totuttu siihen, että työntekijää ”jumpataan”, jotta hän sopisi tarjolla oleviin työpaikkoihin. On kuntoutusta, koulutusta ja erilaisia palveluita. Kaikki nämä ovat tarpeellisia, mutta eivät yksin auta. Ihmistä yritetään muokata työhön sopivaksi, mutta yhtä lailla työtä pitää räätälöidä ihmiselle sopivaksi, pohtii varapuhemies Tarja Filatov (sd).
Filatov toteaa, että Suomessa on kymmeniä tuhansia työttömiä, jotka eivät ole työkykyisiä, mutta joista iso osa voisi kuntoutuksen ja tuen avulla työllistyä heille räätälöityihin töihin.
– Entäpä, jos kääntäisimme katseemme siihen, mitä työnantaja voi tehdä löytääkseen sopivaa työvoimaa. Miten työtä ja työnkuvaa voidaan mukauttaa, miten työtä voidaan työyhteisön sisällä jakaa uudelleen, jotta osatyökykyinenkin pääsisi työmarkkinoille?
Osatyökykyisten laajempi työllistyminen olisi tarpeellinen panos kansantalouteen, mutta se on tehtävä heidän voimavaransa huomioiden.
– Hyvinvointivaltio edellyttää korkeaa työllisyysastetta. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää, että mukaan saadaan aikaisempaa enemmän myös niitä, joiden työllistymisen tiellä on työkykyyn liittyviä haasteita, painottaa Filatov.
– Hallitus pyrkii lisäämään työtunteja kannustamalla osa-aikaisia työntekijöitä kokoaikaiseen työhön. Tavoite on ymmärrettävä, mutta kannattaa muistaa, että monelle osatyökykyiselle juuri osa-aikainen työ on ainut mahdollisuus olla työelämässä. On pidettävä huoli, että lapsi ei mene pesuveden mukana ja käykin niin, että työvoimaa vetäytyy kokonaan työmarkkinoilta, Filatov sanoo.
Mielenterveyden ongelmat ovat yksi aikamme suurista työllisyyspoliittisista kysymyksistä.
– Mielenterveyden ongelmien kustannukset ovat reilusti yli 11 miljardia euroa vuodessa yhteiskunnalle. Kustannukset syntyvät pääosin sairauspäivärahoista ja työkyvyttömyyseläkkeistä. Jos panostaisimme enemmän varhaisempaan apuun ja onnistuisimme vähentämään eläkkeelle siirtymistä 10–15 prosenttia, niin bruttokansantuotteemme kasvaisi jopa puolella prosentilla, Filatov muistuttaa.
– Jos mielenterveyden häiriöistä kärsivillä olisi yhdenvertainen pääsy työmarkkinoille työllisyysasteemme voisi nousta neljällä prosenttiyksiköllä.
– On aika kääntää katseet kohti työelämän joustavuutta ja työnantajien mahdollisuuksia mukauttaa työtehtäviä. Näin voimme hyödyntää kaikkien työkykyisten osaamisen ja rakentaa vahvemman, kestävämmän talouden, Filatov kiteyttää.
Varapuhemies Tarja Filatov puhui 23.5.2024 Vates-foorumissa Helsingissä.
