SDP:n Filatov: Ilman demokratiaa on lähes mahdotonta rakentaa oikeus- tai hyvinvointivaltiota
Eduskunnan 2. varapuhemies Tarja Filatov puhui demokratian merkityksestä Åbo Akademin, eduskunnan, Tampereen yliopiston, Sitran ja Stanfordin yliopiston järjestämässä Kansalaisparlamentissa lauantaina 11.11. kauppakeskus Triplassa. Kansalaisparlamentti on puntaroivan osallistumisen muoto, jossa 600 suomalaista pääsee tuottamaan näkemystä eduskunnan päätöksenteon pohjaksi.
Puheessaan Filatov muistutti, että demokratia on yksi tärkeimmistä arvoistamme.
– Ilman sitä on lähes mahdoton rakentaa oikeusvaltiota tai hyvinvointivaltiota.
Demokratialle on tyypillistä ihmisten kansalaisoikeuksien ja -vapauksien kunnioittaminen, kuten sananvapaus, yhdistymisvapaus ja mielipiteenvapaus. Demokratiassa pidetään huolta ihmisten yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä. Oleellista on, että demokratiassa kansalaisilla on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon ja vaikuttaa yhteiskunnan asioihin.
– Minimissään tämä on vaaleissa äänestämistä ja edustuksellista demokratiaa. Mutta vahvempi, osallistava demokratia edellyttää enemmän. Ja siihen meidän tulee pyrkiä, Filatov kannusti.
Varapuhemiehen mukaan demokratiaan kasvetaan lähellä. Jos ihminen ei voi vaikuttaa oman päiväkodin, koulun , työpaikan tai kuntansa asioihin, on vaikea uskoa, että valtakunnallisiin puhumattakaan globaaleihin asioihin voidaan vaikuttaa.
– Demokratiassa on myös muistettava, että sillä, joka huutaa kovimmin, ei välttämättä ole suurin hätä. On pyrittävä lukemaan yhteiskunnan hiljaisia signaaleja ja etsittävä keinoja kuulla myös heitä, jotka eivät aina edes näy.
Filatov kehotti myös pohtimaan, miksi äänestysprosentit laskevat ja poliittinen aktiivisuus jakautuu niin paljon.
– Usein vaaleilla valitut edustajat kunnissa, hyvinvointialueilla ja eduskunnassa ovat suhteellisen koulutettuja, hyvätuloisia ja parempiosaisia. Myös muut vahvat vaikuttajat kuuluvat etuoikeutettujen joukkoon. Näin päätöksetkin herkästi suosivat saman viitekehyksen ihmisiä. Tästä taas seuraa se, että heikommassa asemassa olevat ihmiset kokevat, että he eivät voi vaikuttaa. Ja sitten vielä etuoikeutetussa asemassa olevat syyttävät heitä passiivisuudesta.
– Joskus jopa tuntuu siltä, että osallisuudesta on tullut hieman kärjistetysti sanottua orwelilainen uussana, koska modernissa yhteiskunnassa ei haluta puhua köyhyydestä ja sen luomasta osattomuudesta.
Filatovin mukaan ei saa olla niin, että ensin työnnetään ihmisiä yhteiskunnan ulkoradoille ja sitten kehitetään osallisuusprojekteja.
– Tarvitaan sekä juurisyihin puuttumista että uusia osallisuuden välineitä. On myös tärkeää, että osallisuus on aitoa. Ihmisillä pitää olla aito oikea mahdollisuus vaikuttaa. Harva haluaa käyttää aikaansa turhaan.
Kansalaisparlamentti voi toimia vaihtoehtona
Kansalaisparlamentti on osallistava demokratiamenetelmä, joka voi toimia lisänä tai vaihtoehtona perinteiselle lainsäädäntöprosessille. Sen avulla saadaan Filatovin mukaan laajempi kirjo erilaisia näkökulmia päätöksentekoon.
– Kansalaisparlamentin käsittelyyn tulevat kansalaisaloitteiden asiat jakavat herkästi mielipiteitä ja niihin liittyy paljon intohimoja. Ehdottomasti puolesta ja ehdottomasti vastaan asenteita. Ne eivät ole yksinkertaisia. Olen kuitenkin varma, että kansalaisparlamentin näkemyksillä on painoarvoa myös kansalaisaloitteita käsittelevissä eduskunnan valiokunnissa.
Tähän mennessä on edennyt yhteensä 72 kansalaisaloitetta eduskuntakäsittelyyn. Sellaisenaan tai muutettuna on hyväksytty 7 aloitetta.
– Summa saattaa kuulostaa vähältä. Ja onkin. Mutta vaikka moni aloitteista on hylätty, ne eivät ole olleet turhia. Esimerkiksi turkistarhauksen kieltämiseen tähdännyt kansalaisaloite johti eläinsuojelulainsäädännön parantamiseen ja aloite tasa-arvoisesta avioliitosta hylättiin, mutta eduskunta edellytti, että hallitus valmistelee saman sisältöisen lain. Tasa-arvoinen avioliitto toteutui, varapuhemies muistuttaa.
