SDP:n esittelypuheenvuoro välikysymyskeskustelussa palkkatasa-arvosta
SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malmin esittelypuheenvuoro koko opposition yhteisestä välikysymyksestä palkkatasa-arvosta. Keskustelu välikysymyksestä käydään tiistaina 15.10. klo 14 alkaen.
Muutokset puhuttaessa mahdollisia
Arvoisa puhemies
Sukupuolten palkkauksen tasa-arvo on ollut yksi suomalaisten työmarkkinoiden pysyvimpiä tavoitteita, mutta myös haaste jo vuosikymmeniä. Tästä huolimatta naisvaltaisten alojen palkkataso laahaa yhä miesvaltaisia aloja jäljessä. Nämä alat ovat pyrkineet nousemaan palkkakuopasta hakemalla työehtosopimusratkaisuja, jotka ylittäisivät tasoltaan yleisen palkkakehityksen. Nyt tämä palkkatasa-arvotyö saa eteensä suuria esteitä, kun hallitus pyrkii esityksellään (HE 146/2024 vp) estämään yritykset parantaa asemaansa.
Lakiesitys lisää vastakkainasettelua eri ammattikuntien, sukupuolten sekä julkisen ja yksityisen sektorin työntekijöiden välillä. Tätäkö me haluamme?
Orpo-Purran hallitus puuttuu nyt lailla palkanmuodostukseen, joka on ollut yleensä työmarkkinaosapuolten keskinäisesti sopima asia. Erityisesti tämä laki vaikuttaisi naispalkkaisilla aloilla hyvin haitallisesti, koska palkkakehitystä ei voi jatkossa viedä työehtosopimuskierroksella sovittelijan toimesta eteenpäin. On myös sellaisia aloja, joissa palkkaliukumia on todella vähän, ja myös ne ovat yleensä naisvaltaisia aloja. Tästä syystä palkkakierrokselle ja yleiselle TES-kierrokselle tulee aivan varmasti korotuspaineita jatkossa.
Nyt, kun palkka- ja kustannusraami määritellään vientialojen mukaan, matalapalkka- ja naispalkka-alat sekä palkkakehityksessä jälkeen jääneet alat eivät voi korjata normaalilla työmarkkinakierroksella omia työehtojaan, vaikka hallitus toisin väittää. Keskitettyjen palkkaratkaisujen jälkeen on ollut vahva periaatteellinen vapaus alakohtaisiin neuvotteluihin ja sopimuksiin. On sovittu, että ei puututa toisten alojen neuvotteluihin, vaan katsotaan alakohtaiset raamit omille sopimuksille. Tämäkin vapaus ja mahdollisuus ollaan heittämässä nyt romukoppaan. Eli, että neuvotelkaa vain, kunhan ettei pyydä liikaa. Kunhan ette pyydä yhtä paljon kuin me. Neuvotelkaa vain, kunhan ette neuvottele liian kovaa. Kunhan ette vaadi saada samaa. Kunhan ette saavuta samaa asemaa. Kunhan ette tavoittele tasa-arvoa.
Suomen työmarkkinoilla vakautta ja jatkuvuutta on perinteisesti ylläpitänyt läpi puoluekentän jaettu ymmärrys siitä, että valtiovallan ei pidä sotkeutua neuvotteluiden kautta tapahtuviin palkkaratkaisuihin tai mikromanageroida yksittäisiä neuvottelukysymyksiä työmarkkinoilla. Työmarkkinoiden vakaudella ja työrauhalla on iso merkitys taloudellisen kasvun takaamisessa ja kasvattamisessa. Suomi tarvitsee kasvua ja vakautta, uskoa ja luottamusta, josta seuraa niin työrauhaa kuin työtehoakin. Tämä on varmasti myös hallituksen tavoitteena. Tästä syystä ihmettelemme suuresti mikä on muuttunut, miksi hallitus haluaa lainsäädännöllä puuttua järjestäytyneiden sopimusosapuolien toimintaan näin rankalla kädellä. Työmarkkinoilta pitää löytyä joustavuutta ja pelisilmää esimerkiksi, kun sotessa neuvotellaan palkoista alueille, joissa on pulaa työvoimasta. Sama koskee kuntien opettajia ja varhaiskasvattajia. Se olisi todella ok. Vai onko tässä taustalla jotain sellaisia tavoitteita, joilla pyritään muuttamaan koko sopimusyhteiskuntaa ja heikentämään samalla työntekijän oikeutta vaikuttaa omiin työehtoihinsa.
Koko oppositio on yhteisesti sitä mieltä, että Orpon hallituksen pitää vetää pois tämä palkkakuoppalaki. Me olemme yhtä mieltä siitä, että esitys on työelämän tasa-arvon ja sopimusvapauden vastainen. Lakiesitys on haitallinen suomalaiselle palkansaajalle. Se tuomitsee monet, erityisesti naisvaltaiset alat ikuiseen palkkakuoppaan. Siksi olemme jättäneet välikysymyksen palkkatasa-arvosta.
Arvoisa puhemies
Tässä salissa ja julkisuudessa on moneen otteeseen todettu, että kun Ruotsissa tämä toimii, niin miksei myös meillä. No, Ruotsissa toimii, koska Ruotsissa on myötämääräämislaki, jolla tasapainotetaan valtaa, niin että myös työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa. Suomessa näin ei ole. Ruotsissa on myös laki palkkavarkaudesta, mutta näin ei ole Suomessa. Ja Ruotsi, mikä tärkeintä, lähtee neuvottelemaan ja sopimaan, ja siihen käytetään aikaa, mutta tämä hallitus ei halua käyttää aikaa sopimiseen, vaan saneluun ja pikapäätöksiin.
Hallituksen toistama toinen perustelu on, että Ruotsissa palkkaerot ovat kaventuneet tämän mallin myötä. Totuus on kuitenkin se, että ero on pienentynyt siitä syystä, että maahanmuuttajamiehet ovat siirtyneet matalapalkka-aloille. Kyllähän tämä tilaistoissa palkkaeroja kaventaa, kun lasketaan palkkoja ennemmin kuin niitä pieniä palkkoja nostetaan.
Arvoisa ministeri Satonen miten te koette, että tämä vientivetoinen palkkamalli noudattaa EU:n palkkatasa-arvodirektiiviä, kun on arvioitu, että varsinkin naisvaltaiset matalapalkka-alat putoavat tällä lakimuutoksella entistä syvempään palkkakuoppaan? Ja miten voitte tuoda ylipäätään tällaisen lain nyt käsittelyyn, vaikka minimipalkkadirektiivin toimeenpano on kansallisesti kesken?
Myös moni muu taho on kuulemiskierroksen aikana esittänyt hyvin kriittisiä näkemyksiä lain toimivuudesta ja sen tavoitteista. Mm. Valtioneuvostossa oikeuskansleri katsoi, että tässä esityksessä on erittäin suuria ongelmia. Oikeuskansleri totesi valtioneuvoston istunnossa 3.10. muun muassa seuraavaa: ”Kansantalouden kokonaisetua ja työmarkkinoiden toimivuutta sekä palkkauksellista tasa-arvoa ja muiden yleisen edun mukaisten tavoitteiden tasapuolista huomioon ottamista voidaan edistää muillakin keinoilla. Ruotsissa sovittelujärjestelmälle on säädetty työmarkkinaosapuolten sopimukseen perustuen objektiivisen ja tasapuolisen tiedon tuottamisen sekä osapuolten informoinnin tehtäviä. Sovittelun puolueettomuuden ja työmarkkinaosapuolten kollektiivisen sopimusautonomian suojaamiseksi sekä työmarkkinoiden toimivuuden ja luottamuksen kannalta on perusteltua suhtautua nyt ja tulevaisuudessakin pidättyvästi sovittelun sisältöä koskevaan sääntelyyn. Käsittelyssä oleva hallituksen esitys edustaa aikaisempaan nähden uudenlaista, aiempaan käytäntöön nähden enemmän sovittelun sisältöön kohdistuvaa sääntelyä. Näistä syistä on tärkeää, että perustuslakivaliokunta arvioi vielä huolellisesti esityksen.” Eikö tällä oikeuskanslerin lausunnolla ole mitään merkitystä lain valmistelussa ja läpiviennissä?
Arvoisa puhemies
Tämä lakiesityksen toinen merkittävä heikennys on valtakunnansovittelijan rooli ja tehtävät jatkossa. Valtakunnan sovittelijalla on ollut iso rooli työrauhan ylläpitäjänä ja mahdollistajana. Hallitus on nyt tästä hyväksytystä linjasta poiketen lähtenyt murentamaan valtakunnansovittelijan riippumattomuutta ja tasapuolisuutta, joka on ollut olennaisen tärkeä osa suomalaista työmarkkinajärjestelmää. Seurauksena tästä on epäluottamuksen kasvu ja siitä seuraava epävakaus työpaikoilla. Siihen meillä ei ole varaa pienenä maana ja toimijana maailman markkinoilla. Sopimuskulttuuri ja keskinäinen luottamus ovat olleet meidän avaimemme moneen lukkoon, ovien avautumiseen ja onnistumiseen. Nyt hallitus on ruvennut lukkosepäksi sarjoittamalla lukot niin, ettei avaimet enää toimi. Ovet pysyvät kiinni, ei päästä sisään, mutta ei myöskään ulos, tähän meillä ei ole varaa.
Arvoisa puhemies
En haluaisi ajatella, että aikakautemme arvot ovat aallonpohjassa. Tämä on se sali, jossa tulisi pitää huolta tasa-arvon ja tasavertaisuuden kehityksestä.
Hallitus väittää kirkkain silmin, että eihän mikään muutu, mutta me kaikki tiedämme, että kyllä muuttuu. Osa meistä ei sitä muutosta vain halua nähdä. Vaadimme kaikille aloille ja työntekijöille arvostusta, sillä sitä tämä esitetty lakiesitys ei suo.
Hallitus ei toimillaan edistä palkkatasa-arvoa vaan päinvastoin heikentää sitä. Lisäksi se hankaloittaa työehtosopimusneuvotteluja ja vaikeuttaa työriitojen sovittelua rajoittamalla valtakunnansovittelijan sovittelumahdollisuuksia. Tämän vuoksi esitämme, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.