SDP:n Aki Lindén: Ylilaskutus on vakava riski kaupallisessa terveydenhuollossa

YLE:n MOT-ohjelma kertoo Terveystalo-yrityksessä ilmenneistä ylilaskutuksista. Työterveyshuollon asiakasyrityksiä on laskutettu todellista toteutumaa vaativammista tai pidemmistä hoitokäynneistä. Mistä tämä kertoo ja miksi ylilaskutus on riski kaupallisessa terveydenhuollossa?
Viime aikoina on saatu tutkimustietoa mm. Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV:ltä ja Kelalta kohonneista yksityisen sektorin lääkäripalveluiden hinnoista. Jopa pääministeriltä on haastattelussa kysytty onko 800 euron laskutus flunssan hoidosta kohtuullista.
Maamme yksityinen terveydenhuolto on keskittynyt ja laajentunut huomattavasti 2000-luvulla. KKV:n mukaan jopa 600 yrityskauppaa on tehty. Hinnat ovat nousseet keskittymisen myötä, vaikka kustannuksia on samalla karsittu. Voitot ovat kasvaneet ja toimiala on ollut pääomasijoittajien suuren kiinnostuksen kohde. Samalla julkisessa terveydenhuollossa on ollut meneillään jatkuvat ”säästötalkoot”. Lääkäreiden siirtymä julkiselta sektorilta kaupalliselle sektorille on ollut merkittävä.
Nyt julki tulleilla tapauksilla ei pidä sinänsä leimata koko yksityistä terveydenhuoltoa. Mutta on viisasta nähdä millainen rakenteellinen riski sisältyy kaupalliseen lääkäribisnekseen. Kun tavoitteena on jatkuva liikevaihdon kasvu ja suuret voitot, on sekä volyymia eli asiakaskäyntien määrä kasvatettava että yksittäisen käynnin laskutettavaa hintaa hinattava ylöspäin. Kela julkisti pari kuukautta sitten tiedon, että lääkäripalkkiot ovat kohonneet kaksi kertaa nopeammin kuin yleinen inflaatio.
Erityisesti nämä ongelmat voivat realisoitua kun ansainta perustuu suoritekohtaiseen palkkioon ja maksajana on ”kasvoton yhteisö” eli yritys, vakuutusyhtiö tai julkinen taho. Käyntikohtainen laskutus on voimakas ajuri – myös julkisella sektorilla – kun halutaan tuottaa nopeasti lisää vastaanottokäyntejä. Mutta tähän sisältyy rakenteellisesti ylihoidon ja turhien eli vaikuttamattomien hoitojen riski. Se voidaan ehkäistä hyvällä kontrollilla.
Olen huolissani sitä, että Orpon hallituksen voimakas panostus sairausvakuutuskorvauksiin lisää edellä mainittua riskiä. Sen sijaan yksityisen palvelun toimiessa kilpailutettuna ostopalveluna julkisen järjestäjän alihankkijana tämä riski pienenee. Suunnitelma toteuttaa yli 65-vuotiaiden kelakorvauskokeilu 100 euron suuruisilla käyntipalkkioilla, joka tarkoittaa lääkärin 300 – 400 euron tuntiveloitusta, sisältää kaikki nyt ilmi tulleen ylilaskutuksen riskit.