SDP vahvistaisi Suomen kehityspolitiikkaa ja YK-politiikkaa
SDP haluaa nostaa Suomen kehityspoliittista profiilia ja uudistaa Suomen YK-politiikkaa. Tänään julkaistussa Yhteinen maailmamme – kestävään globalisaation hallintaan -ohjelmassaan SDP sitoutuu kestävän globaalin hallinnan rakentamiseen.
– Yhä epävarmemmassa kansainvälisessä maailmassa puolue haluaa tukea monenkeskeisen yhteistyön elvyttämistä ja vahvistamista. Mahdollisuuksia on niin ilmastopolitiikassa, aseriisunnassa, yritysvastuussa kuin kestävässä kehityksessä. YK-liiton budjettilausunnossa kiinnitettiin huomiota siihen, että Suomella ei ole näkyviä kansainvälisiä aloitteita ja että Suomen YK-strategiaa on viimeksi päivitetty vuonna 2013. Seuraava hallitus on uusi mahdollisuus, toteaa puolueen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Jutta Urpilainen.
0,7 prosentin tavoite: uusi ”Holkeri-työryhmä”
Puolueen globaalipolitiikan tavoitteena on nopea siirtyminen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen niin meillä Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin.
– Kestävä kehitys on myös väline turvallisuuden luomiselle kansainvälisesti. Tässä työssä Suomen on näytettävä suuntaa. Kehitysyhteistyöllä voimme tukea niin demokratiaa, koulutusta, työllisyyttä, veronkantoa kuin kestävää kaupunkipolitiikkaa. Näin puutumme myös ääriliikkeiden ja muuttoliikkeen juurisyihin. Kehitysrahoitus on nostettava 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta puolueiden hyväksymän pitkän aikavälin parlamentaarisen sopimuksen avulla. Sen saavuttamiseksi voisi toimia uusi ns. Holkeri-työryhmä, päättää Urpilainen viitaten vuonna 2003 kehitysyhteistyömäärärahojen nostoa esittäneeseen työryhmään.
—
Mitä Suomi voi tehdä?
– Urpilaisen poiminnat ohjelmatyöstä (”Globaalikasi”)
Suomen kehityspolitiikan profiilinnosto: mahdollisuutena seuraava hallitusohjelma
- Demokratian vahvistaminen: Suomen kehitysyhteistyön tulee tukea monipuoluejärjestelmän kehittymistä sekä naisten, nuorten ja vähemmistöjen poliittista osallistumista
- Eriarvoisuuden vähentäminen: Suomen kehitysyhteistyön tulee lisätä koulutus- ja työllisyysmahdollisuuksia ja kehittää kestävää kaupunkipolitiikkaa (vrt. Afrikan haasteet ja muuttoliike)
- Veronkierrosta veronkantoon: Suomen aktivoituminen EU:n yhteisen yhteisöveropohjan aikaansaamiseksi sekä verolainsäädännön ja viranomaistoiminnan kehittämisen nostaminen Suomen kehitysyhteistyön painopisteeksi
- Kehitysrahoitus: Suomen kehitysyhteistyövarojen lisäämisestä 0,7 prosentin bkt-osuuden tasolla on tehtävä vaalikausien yli ulottuva parlamentaarinen linjaus ja uskottava suunnitelma (”uusi Holkeri-työryhmä”)
Monenkeskisen yhteistyön vahvistaminen: mahdollisuutena Suomen EU-puheenjohtajuus
- Ilmastonsuojelu: Suomen ja EU:n on jatkettava vahvaa sitoumustaan Pariisin ilmastosopimukseen ja vahvistettava G20-yhteistyössä muotoutunutta EU:n, Kiinan ja Kanadan vetämää ilmastofoorumia
- Aseidenriisunta: Suomen tulee aktivoitua kansainvälisessä aseidenriisuntapolitiikassa ja sääntelyssä (esim. autonomisten aseiden sääntely ja kybertoimintaympäristön valtiokäyttäytymisen sääntely) ja tuettava ponnisteluja ydinaseettomuuden puolesta (esim. Lähi-idässä)
- Yritysvastuu: Suomi etujoukkoon kehittämään sitovaa yritysvastuusääntelyä EU:ssa ja YK:ssa, jossa neuvotellaan sitovasta yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevasta kansainvälisestä sopimuksesta
- Kestävä kehitys: Suomen tulee edistää monenkeskisen investointiregiimin uudistamista siten, että se edistää yksityisten investointien ohjaamista kestävän kehityksen tukemiseen
SDP:n globalisaatio-ohjelma: https://drive.google.com/file/d/1MmoIoasfipmt-F0ZxdMXvobeSBkclY5v/view?usp=sharing
Esite: https://drive.google.com/file/d/1MQUeHTCc6-4cGQBCmLUtWY8wa2euhDIN/view?usp=sharing
