SDP lisäisi verotuksen tasapuolisuutta tiivistämällä veropohjaa
SDP julkaisi tänään vero-ohjelman. Vuoteen 2030 katsova ohjelma sisältää SDP:n pitkän aikavälin linjaukset siitä, mikä rooli verotuksella on hyvinvointivaltiossa.
– On syytä palata verotuksen perusasioihin. Veroilla rahoitetaan hyvinvoinnin takaavat julkiset palvelut ja etuudet. Sillä myös vähennetään eriarvoisuutta ja taataan kaikille kansalaisille yhtäläiset mahdollisuudet, toteaa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.
Suomessa omistamisen verotus on suhteellisen kevyttä, kun sitä verrataan kaikkiin verotuloihin. Vuonna 2015 Suomessa omistamisen verojen osuus oli 16 prosenttia, kun koko EU:ssa taso oli keskimäärin 21 prosenttia.
– Kaikki tunnustavat hyvän veropolitiikan perusteet, mutta harva niitä noudattaa: laajat ja tiiviit veropohjat, alhaiset verokannat. Omistamisen veropohjaa tiivistämällä mahdollistetaan työn verotuksen keventäminen, korostaa kansanedustaja Timo Harakka, joka on johtanut vero-ohjelman valmistelua.
– Tasapuolinen verotus palvelee myös liike-elämää ja kilpailua. Investoinnit koulutukseen, terveyteen ja muihin kasvun edellytykseen luovat pohjan yrittäjyydelle, aggressiivisen verosuunnittelun suitsiminen taas parantaa kotimarkkinayritysten kilpailuasemaa, Harakka sanoo.
SDP:n vero-ohjelma sisältää myös lyhyen aikavälin toimenpiteitä omistamisen veropohjan tiivistämiseksi.
– Tällä hetkellä veropohjassa on lukuisia aukkoja, joita hyödyntämällä verot voidaan joissain tilanteissa välttää jopa kokonaan. Ohjelma sisältää toimet keskeisimpien ongelmien korjaamiseksi. Laittaisimme esimerkiksi ulkomaiset eläke- ja sijoitusrahastot verolle perimällä niiden saamista osingoista lähdeveroa, toteaa Harakka.
SDP esittelee kestävän kehityksen arvonlisäveron
SDP ottaisi käyttöön kriteerit ja arviointityökalun, joilla varmistetaan, että verotusta hyödynnetään tehokkaasti muun muassa ilmastonmuutoksen torjunnassa, terveyden edistämisessä ja talouden vahvistamisessa.
– Verotus tai veronalennukset eivät ole ratkaisu kaikkeen ja usein sen vaikutus käyttäytymiseen on pieni. Veroilla voidaan silti parhaimmillaan uudistaa taloutta ja vastata maailman muutoksiin. Jos arvonlisäverotus perustuisi kestävään kehitykseen, esimerkiksi korjauspalveluiden käyttö ja kierrätys voisivat nauttia alemmista verokannoista, Harakka sanoo.
Harakan mukaan teknisen kehityksen mahdollistama läpinäkyvyys ja esimerkiksi alustatalous antavat aivan uusia mahdollisuuksia, kun tiedot voidaan kerätä alustoilta automaattisesti verotusta varten. Samalla talouden globalisaatio ja tekninen kehitys ovat johtaneet eriarvoisuuden lisääntymiseen, kun suuri osa arvonlisästä on kertynyt yksittäisille toimialoille ja yrityksille niiden sisällä.
– Uudistunut talous vaatii uusia pelisääntöjä. Alustoille on asetettava vastaavia velvoitteita kuin työnantajilla nykyään on. Kansainvälisesti on otettu viime vuosina harppauksia, kun valtiot ovat sopineet haitalliseen verokilpailuun puuttumisesta. Se antaa mahdollisuuden eriarvoisuuden kitkentään. Suomen on oltava aktiivisesti mukana luomassa esimerkiksi EU:n yhteistä veropohjaa, jotta uudistukset palvelevat meitä, toteaa Harakka.
Harakan mukaan tulevaisuuden talous korostaa entisestään tarvetta progressiiviselle verotukselle, jossa maksukyky vaikuttaa verojen tasoon.
– Veropohjaa tiivistämällä voimme keventää pieni- ja keskituloisten palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten verotusta. Uudella työtulotuella kohdentaisimme veronkevennykset myös kaikkein pienituloisimmille palkansaajille ja näin tuettaisiin myös osa-aikaisten työllistymistä.
***
Koko vero-ohjelma alla liitteenä.
