Puolustusvaliokunnan sd-jäsenet: sotilaallisen kriisinhallinnan veteraanien asemaa parannettava
Hallituksen tulee tarttua heti toimeen sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävissä palvelleiden veteraanien aseman parantamiseksi ja tarvittavien kuntoutus- ja tukitoimien mahdollistamiseksi, sanovat puolustusvaliokunnan sosialidemokraattiset kansanedustajat Mika Kari, Jani Kokko, Riitta Mäkinen ja Tuula Väätäinen.
– Veteraanit ovat omalla ansiokkaalla toiminnallaan arvostuksemme ja tukemme ansainneet. Veteraanien tukeminen on myös erittäin kustannustehokasta, sillä mikäli tarvittavaa apua ei ole saatavilla, yhteiskunnalliset kustannukset voivat olla tulevaisuudessa moninkertaiset. Siksi myös valtion rahoitusta tarvitaan. Hallitus on kuitenkin ensi vuoden budjettiesityksessään poistanut 200 000 euron rahoituksen sotilaallisen kriisinhallinnan veteraanien kuntoutukseen ja tukeen. Tämä täytyy peruuttaa välittömästi, Kari painottaa.
– Samalla kun tulee varmistaa vähimmäisrahoitus kriisinhallintaveteraanien tukeen, hallituksen tulee pikaisesti tarttua toimeen kansallisen kriisinhallintaveteraanikeskuksen perustamiseksi. Hallitusohjelmassa on linjaus siitä, että Suomi saattaa kriisinhallintaveteraanien tukitoimet vastaamaan muiden Pohjoismaiden järjestelyjä ja että nykyisiä kriisinhallintaveteraanien tukijärjestelyjä vahvistetaan kokoamalla olemassa olevat palvelut yhteen. Nyt tämä työ olisi korkea aika aloittaa, jotta toiminta saadaan mahdollisimman pian käyntiin, Kokko muistuttaa.
– Ylipäätään veteraanien tukirakenteita olisi varaa virtaviivaistaa. Kuten puolustusvaliokunnan yksimielisessä budjettilausunnossakin otetaan kantaa, kriisinhallintaveteraanien tuki olisi järkevää siirtää sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan, mistä myös sotiemme veteraanien tuet maksetaan. Sotiemme veteraanien tukemista palvelevia valmiita mekanismeja ja rakenteita voitaisiin jatkossa hyödyntää myös kriisinhallintaveteraanien kuntoutuksen ja tukitoiminnan rahoituksen ohjaamiseen, Mäkinen toteaa.
– Oikea-aikainen ja oikeanlainen tuki on sotilaallisen kriisinhallinnan veteraaneille ensiarvoisen tärkeää, jotta he pystyvät kotiutumisensa jälkeen mahdollisimman hyvin integroitumaan takaisin yhteiskuntaan. Usein kriisinhallintatehtävissä on voinut kohdata traumaattisia kokemuksia, jotka seuraavat pitkälle siviilielämään. Suomessa on viime vuosikymmenen aikana ansiokkaasti kehitetty kriisinhallintahenkilöstön ja -veteraanien terveydenhoitoa sekä psyykkistä tukea, mutta parantamisen varaa on yhä. Erityisesti psyykkisten oireiden hoidossa ja tuessa on haasteita, joita meidän pitää pystyä ratkomaan paremmin, Väätäinen päättää.
