Puoluekokouksen sisäpoliittinen julkilausuma: Kriisistä nouseminen vaatii ratkaisuja

Koronaviruksen aiheuttama pandemia on aiheuttanut poikkeuksellisen maailmanlaajuisen kriisin, jonka vaikutukset ovat myös suomalaisen yhteiskunnan vaikeimpia koettelemuksia sitten sotien jälkeisen ajan.

SDP:n johtama hallitus on tehnyt ripeitä toimia epidemian leviämisen estämiseksi, rajaamiseksi ja tukahduttamiseksi. Toimia on tehty riskiryhmien suojelemiseksi, terveydenhuollon kapasiteetin turvaamiseksi sekä samalla on huolehdittu siitä, että kriisi ei johda taloudellisesti konkurssiaaltoon ja työttömyyden rajuun kasvuun.

Ihmisten toiminnan ja hallituksen määrätietoisten toimenpiteiden ansiosta voidaan arvioida, että Suomi on selvinnyt kriisistä tähän mennessä, kansainvälisesti vertaillen, hyvin.

SDP luottaa hallituksen kykyyn selvitä myös eteen tulevista haasteista. SDP:n tehtävä on toimia tässä ajassa yhteiskunnan vakautta lisäävänä ja ratkaisukeskeisenä toimijana. SDP on valmis yhteistyössä luotsaamaan Suomen ulos kriisistä.

Hyvinvointiyhteiskuntaa on vahvistettava

Vahva hyvinvointiyhteiskunta on paras vakuutuksemme tulevien kriisien varalta. SDP:n johtaman hallituksen päämääränä tulee jatkossakin olla hyvinvoinnin lisääminen ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentäminen. Hallituksen toimilla on jo esimerkiksi turvattu ihmisten toimeentulo kriisissä, korotettu pienempiä eläkkeitä, kasvatettu hyvinvointipalveluiden rahoitusta ja purettu epäoikeudenmukaisen aktiivimalli. Tämän kuun alusta hallitus palautti voimaan täysipäiväisen kokoaikaisen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden ja pienensi ryhmäkokoja.

Kriisin aiheuttamat sosiaalisten ongelmien kasvaminen, terveydelliset kysymykset ja hoito- sekä hoivavelan kasvu ovat haasteita, jotka tulee ratkaista yhteiskunnan jälleenrakennuksen ensi vaiheessa. Kriisi ei saa johtaa syrjäytymisen lisääntymiseen.

Siksi SDP sitoutuu turvaamaan muun muassa kuntien kyvyn huolehtia yhteiskunnan peruspalveluista ja alueellisen elinvoiman lisäämisestä. SDP huolehtii siitä, että ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitus nousee suunnitelmien mukaan 0,7:ään. Samalla pyrimme parantamaan myös kotihoidon resursseja. Lisäksi perhevapaauudistus ja eri etuuksien indeksikorotukset on toteutettava suunnitelman mukaisesti.

Hyvinvointi- ja terveyseroja kaventava sekä kustannusten kasvua hillitsevä Sote-uudistus tulee suunnitelmallisesti saattaa voimaan tällä vaalikaudella. SDP:n painottaa hoitoonpääsyn nopeuttamisen, kuntoutuspalveluiden, matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden ja työhyvinvointia parantavien toimien tarvetta.

Syksyn budjettiriihessä on turvattava kolmannen sektorin toimintaedellytykset. Lapsiperheköyhyyttä on kyettävä vähentämään.

Työelämää kehitettävä oikeudenmukaisesti

SDP on sitoutunut hallituksen työllisyystavoitteeseen. Korkea työllisyysaste on hyvinvointimme edellytys.

Työllisyysasteen nostaminen edellyttää tukea erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseksi. Tukea tarvitaan muun muassa ikääntyneiden, pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevien sekä osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksien parantamiseen. Kesätyöpaikkojen puute korostaa uusien toimien tarpeellisuutta, joilla parannetaan nuorten työllisyyttä. Budjettiriihessä on tehtävä mittavat panostukset työllisyyspalveluihin, jotta Suomi yltää työllisyyspalvelujen resursseissa muiden Pohjoismaiden tasolle.

Hallitusohjelman kirjaukset työhyvinvoinnin parantamisesta ja samapalkkaisuusohjelmasta on syytä viedä eteenpäin suunnitelmallisesti. SDP:n johtama hallitus on sitoutunut etsimään keinoja, joilla voidaan puuttua alipalkkauksen epäkohtiin. Samoin SDP kannattaa ammattiliitoille itsenäistä kanneoikeutta työsuhteisiin, tasa-arvoon ja muuhun yhdenvertaisuuteen liittyvissä asioissa.

SDP lähtee siitä, että luottamus, työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset luovat pohjan, joka mahdollistaa paikallisen sopimisen lisäämisen työmarkkinoilla.

Luodaan kasvulle edellytyksiä

Taloudellisen kasvun vahvistaminen edellyttää epidemiatilanteen pitämistä kurissa.

Olennaista nyt valittaville toimille on oikea ajoitus, mitoitus ja kohdennus. Näin tehden voimme selvitä kriisistä mahdollisimman vähin vaurion, luomme pohjan talouden nopealle elpymiselle sekä mahdollistamme julkisen talouden tasapainon saavuttamisen pidemmällä aikavälillä. Valtionvelan ja verojen alentaminen yhtäaikaisesti on koronan myötä tullut tiensä päähän.

Nyt tarvitaan elinkeinopolitiikkaa, jolla pystytään vahvistamaan kotimaisia tuotantoketjuja ja teollista pohjaa. Ilmastotavoitteiden edistäminen tulee olla keskeinen näitä toimia ohjaava periaate. Suomen tulee aktiiviesti myös edistää kauppapolitiikassaan erilaisia osapuolten välistä luottamusta lisääviä toimia. Viennistä elävälle maalle on erityisen tärkeää, että kansainvälinen kauppa toimii. Meidän on myös kyettävä huolehtimaan siitä, että suomalaiset yritykset pääsevät hyötymään eri maiden mittavista elvytystoimista.

Kasvun edellytysten vahvistamiseksi liikennepolitiikan ja elinkeinopolitiikan välistä yhteyttä tulee vahvistaa. Kohtuuhintaisen asuntorakentamisen lisääminen on myös keskeinen keino parantaa työllisyyttä ja helpottaa työvoiman liikkuvuutta. Onnistuneella aluepolitiikalla puolestaan on huolehdittava maan eri alueiden elinvoimaisuudesta.

Eurooppa-neuvoston ratkaisu elpymispaketista noudattaa SDP:n linjauksia. Ratkaisu vauhdittaa jäsenmaiden talouksien uudelleen käynnistämistä ja Euroopan elpymistä koronaviruksen seurauksista. Vientivetoisena maana Suomi hyötyy tästä.

Osaamiseen, koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen on parasta pitkän aikavälin työllisyyspolitiikkaa. Siksi oppivelvollisuutta tulee laajentaa, korkeakoulujen aloituspaikkoja ja rahoitusta nostaa sekä lisätä julkisia T&K-investointeja.

Reilulla siirtymällä tulevaisuuteen

SDP:n johdolla neuvoteltu hallituksen ohjelma perustuu kestävän kehityksen periaatteille. Ohjelma tulee viedä täytäntöön. Ilmastonmuutoksen torjunta on tulevaisuuden kriisintorjuntaa. Nyt alkavan jälleenrakennuksen pitää tukea eurooppalaisen teollisuuden kestävää uudistumista.

Ilmastonmuutoksen torjunta tuo suomalaisille yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Suomalaisten on mahdollista olla ilmastoliiketoiminnan edelläkävijöitä, jotka kehittävät kestäviä tuotteita ja palveluita.

Eri toimet pitää mitoittaa siten, että niiden seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Keskiössä ovat päästövähennystoimet ja hiilinielujen vahvistaminen. Samalla on varmistettava, että EU:n pitkän aikavälin ilmastotoimet rakentuvat siten, että EU saavuttaa hiilineutraaliuden ennen vuotta 2050. Päästövähennystoimet toteutetaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti ja niin, että kaikki yhteiskunnan osa-alueet ovat mukana.