Puoluekokouksen kansainvälinen julkilausuma: Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan enemmän kuin koskaan

Covid-19 pandemia on viimeisin kaikkiin maailman maihin ulottuva muistutus siitä, miten elämme peruuttamattoman keskinäisen riippuvuuden maailmassa. Maailmalla on enää hyvin vähän aikaa pysäyttää ilmastonmuutoksen eteneminen ja toteuttaa siirtyminen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen, johon hallitsemattomasti leviävät pandemiat eivät kuulu.

Kestämättömän kehityksen torjuminen, köyhyyden poistaminen ja muiden Agenda 2030 tavoitteiden toteuttaminen sekä joukkotuhoaseiden vaaran poistaminen onnistuu vain mahdollisimman laajan monenkeskisen sääntöpohjaisen yhteistyöjärjestelmän puitteissa.

Eri puolilla maailmaa äärioikeistolaiset nationalistiset ja populistiset voimat pyrkivät irrottamaan maitaan kansainvälisistä sopimuksista ja velvoitteista ja toimimaan kansainvälisestä oikeudesta piittaamattomalla tavalla sekä lyhytnäköisesti omien kuviteltujen kansallisten etujensa ajamiseksi. Näin tehdessään ne sekä heikentävät mahdollisuuksia torjua maailmaa kohtaavia eksistentiaalisia uhkia että kalvavat oman maansa kansalaisten toimivaan kansainväliseen yhteistyöhön perustuvaa hyvinvointia.

Sosialidemokratia on sitoutunut hallitun globalisaation ja monenkeskisen sääntöpohjaisen yhteistyön ylläpitämiseen ja vahvistamiseen. Samalla tunnistamme, että tämän yhteistyön sääntöjä ja globalisaation hallintaa on välttämätöntä parantaa ja uudistaa. Oikeutettu tyytymättömyys siihen miten hallitsematon globalisaatio on jakanut sen tuottamaa vaurautta räikeän epätasa-arvoisesti ja heikentänyt demokratian mahdollisuuksia vastata haasteisiin ja ohjata kehitystä on antanut käyttövoimaa sisäänpäin kääntyvälle toimimattomia rajat kiinni -ratkaisuja kannattavalla nationalismille.

Toimet ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi eivät saa jäädä Covid-19 kriisin jalkoihin. Sosialidemokraatit pitävät tärkeänä, että EU:n suuren koronaelvytyspaketin varainkäyttö tukee ilmastonmuutoksen pysäyttämistä EU:n vihreän kehitysohjelman mukaisesti.

YK:n toimintakyky on turvattava

Moninapainen maailma toimii vailla selkeää yhteisten ongelmien ratkaisuun pyrkivää johtajuutta. Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina osoittavat kukin eri tavoin valmiuttaan rikkoa sopimuksia, käyttää voimapolitiikkaa ja heikentää YK-järjestöjen toimintamahdollisuuksia. YK:n pääsihteeri Guterresin työtä on tuettava ja YK-järjestöjen riippumatonta toimintakykyä vahvistettava. Sosialidemokraatit kannattavat YK:n turvaneuvoston laajentamista ja veto-oikeuden rajaamista.

Varustelukilpailu ja uusien asejärjestelmien kehittäminen on pysäytettävä ja aseriisuntaa ja asevalvontaa on edistettävä palaamalla monenkeskisiin sopimuksiin, joita on syvennettävä ja laajennettava. Suomen tulee esittää YK:ssa ja Euroopan unionissa kaikkien ydinaseita omaavien valtioiden aloittavan neuvottelut ydinaseiden määrän vähentämiseksi ja uhkaavan uuden varustelukilpailun estämiseksi, sekä tukea tavoitetta täydellisestä ydinasekiellosta liittymällä YK:n ydinasekieltosopimukseen. Lopullisena tavoitteena tulee olla täysi ydinasekielto. Sosialidemokraatit vaativat tuloksia autonomisten robottiaseiden rajoittamiseen.

Globaalitalouden hallinta

Globaalin talousjärjestelmän rooli yhteisöjen vakauden ja tasa-arvokehityksen tukijana tai tuhoajana tulee tulevaisuudessa vain kiihtymään. Globaalitalouden kysymykset ovat aikamme keskeisiä kansainvälisen yhteistyön kysymyksiä. Ne ovat turvallisuuskysymyksiä, kehityskysymyksiä ja ne ovat moraalikysymyksiä. Globaali pandemiakriisi on osoittanut vallitsevien yhteistyörakenteiden ja globaalitalouden hallinnan järjestelmien heikkouden. Samalla kriisi on osoittanut vahvojen yhteiskunnallisten tukirakenteiden merkityksen huoltovarmuuden ja kansallisten talouksien toimintakyvyn tuottajana. Jaettujen riskien on muututtava tarkoittamaan myös jaettuja voittoja. Vakaa ja kestävä kehitys tarvitsee tuekseen globaalia yhteistyötä.

Globalisaation hallinnan vahvistamisessa julkisten ja yksityisten investointien ja rahoitusvirtojen ohjaaminen tukemaan kestävän kehityksen tavoitteita on ratkaisevassa roolissa. Sosialidemokraatit tukevat aloitteita ja prosesseja, jotka edistävät monenkeskisesti säädellyn, oikeudenmukaisen ja tasapainoisen investointijärjestelmän kehittämistä niin, ettei investointisuojaa voi väärinkäyttää sosiaalisesti ja ekologisesti tarpeellisten uudistusten estämiseen.

Euroopan unionin merkitys korostuu ja se on entistäkin tärkeämpi rauhanprojekti

Nykyisessä maailmantilanteessa korostuu Euroopan unionin merkitys ja tehtävä kansainväliseen oikeusjärjestykseen ja sen vahvistamiseen sitoutuneena toimijana. Edellytys unionin roolin vahvistamiselle ovat sen sisäistä demokratiaa ja päätöksentekokykyä vahvistavat uudistukset. EU:n on oltava suunnannäyttäjä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävälle kehitykselle.

Sosialidemokraatit haluavat vahvistaa Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintakykyä. Vahvaa EU:ta tarvitaan myös Covid-19 kriisiin vastaamiseksi ja Euroopan talouden toipumisen edistämiseksi ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.

EU:n yhtenäistä toimintakykyä ei saa jättää muutaman jäsenmaan oikeistonationalistien panttivangiksi vaan se on turvattava määräenemmistöpäätöksentekoa laajentamalla ja rakentavan pidättäytymisen käytöllä. EU:n päätöksentekijöinä ei saa olla EU:n keskeisiä oikeusvaltioperiaatteita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista rikkovia hallituksia.

Suomen turvallisuus

Suomen turvallisuudelle on tärkeätä kansainvälisen yhteistyöjärjestelmän toimivuus ja sen kyky estää voimapolitiikan käyttö ja vastata laaja-alaiseen turvallisuuteen kohdistuviin uhkiin sekä se, että maassamme ei ole sellaisia jakolinjoja, joita voitaisiin käyttää ulkoisen tai sisäisen turvallisuutemme horjuttamiseen.

Kansainvälisellä yhteistyöllä on konflikteja ennalta ehkäisevä vaikutus. Suomi haluaa pysyä sotilaallisten konfliktien ulkopuolella eikä maamme aluetta saa käyttää kenellekään vihamielisiin tarkoituksiin. Suomen on pidettävä huoli oman kansallisen puolustuksensa riittävyydestä, uskottavuudesta sekä kyvystä kansainväliseen yhteistyöhön, jos sitä tarvitaan yhteisen turvallisuuden vahvistamiseen tai Suomen aseman turvaamiseen.

Suomen puolustus perustuu kansalliseen puolustuskykyymme, kansainväliseen yhteistyön mahdollisuuksien hyväksikäyttöönja sotilaalliseen liittoutumattomuuteen. Turvallisuudellemme keskeistä on jäsenyytemme Euroopan unionissa. Kansainvälisessä yhteistyössä pohjoismaisen yhteistyön ja Naton kumppanuuden rinnalla erityisasemassa on kahden sotilaallisesti liittoutumattoman maan Suomen ja Ruotsin Itämeren piirin vakautta vahvistava puolustusyhteistyö.

Kansainvälinen harjoitusyhteistyö palvelee puolustuksemme kehittämistä ja osallistumme siihen harkintamme mukaan, edellytyksenä se, että harjoitukset eivät lisää sotilaallisia jännitteitä.

Konfliktit

Konflikti Ukrainassa jatkuu eikä Minskin sopimusten täytäntöönpano ole edennyt. Kaikilta osapuolilta on edellytettävä vastaantuloa ja tahtoa konfliktin purkamiseen. Vain todellinen edistys sopimusten täytäntöönpanosta mahdollistaa pakotteiden purkamisen.

Neuvotteluyhteys Afganistanin sodan lopettamiseksi ei ole vielä tuonut rauhaa. Kestävän rauhan edellytys on, että se kunnioittaa Afganistanin heiveröistä demokratia kehitystä ja naisten oikeuksien vahvistamista. Raa’at kansainvälisestä oikeudesta piittaamattomat sotatoimet Jemenissä ja Syyriassa tuottavat humanitäärisiä kärsimyksiä ja estävät pakolaisten paluun. Sotarikoksiin ja terrorismiin syyllistyneet on saatava vastuuseen teoistaan.

Israelin ja Palestiinan suhteissa on palattava molempien oikeuksia kunnioittavaan rauhanprosessiin. EU:n ja kansainvälisen yhteisön on johdonmukaisesti ja tarvittaessa sanktioin reagoitava kaikkiin yksipuolisiin kansainvälistä oikeutta rikkoviin toimiin.

Valko-Venäjä

Valko-Venäjän presidentti Lukashenka on turvautunut karkeisiin opposition vastaisiin toimiin ja vaalituloksen vääristämiseen autoritaarisen valtansa säilyttämiseksi. Hallitus yrittää tukahduttaa kansalaisten vastalauseet ja vaatimukset demokraattisista vaaleista väkivaltaisin keinoin. Suomen ja demokratiaan sitoutuneiden Euroopan maiden on tuettava Valko-Venäjän kansalaisyhteiskuntaa ja sen vaatimusta vapaista vaaleista. Poliittisten vankien vapauttaminen ja demokraattisten oikeuksien toteuttaminen ovat edellytys sille, että Valko-Venäjä voi ylläpitää ja vahvistaa suhteitaan Euroopan unioniin maan suvereniteetin turvaavalla tavalla.

Libanon

Beirutissa tapahtunut räjähdys on syössyt jo ennestään hauraan Libanonin humanitääriseen ja poliittiseen kriisiin. Kansainvälisen yhteisön on tuettava Beirutin ja Libanonin selviytymistä tuhoista ja räjähdyksen uhrien auttamiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Onnettomuus on seurausta maan huonosta hallinnosta. Libanonin suvereenisuuden palauttaminen ja luottamuksen palauttaminen sekulaariin ja demokraattiseen hallintoon edellyttää myös valmiutta perustuslain uusimiseen.

Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismaiden menestys perustuu niiden kattavaan hyvinvointiyhteiskunnan malliin, jota uusoikeistolaiset ja nationalistiset voimat pyrkivät heikentämään. Pohjoismaisen mallin saavutukset herättävät laajaa kansainvälistä mielenkiintoa ja pohjoismaiden on yhdessä oltava valmis jakamaan kokemuksiaan ja auttamaan muita rakentamaan omaa hyvinvointiaan.

Covid-19 kriisi on osoittanut, että myös pohjoismaiden yhteistyötä täytyy syventää ja kehittää. Pohjoismaiden tulee olla edelläkävijäitä myös laajan yhteiskuntaturvallisuuden vahvistamisessa.

Arktiset alueet yhteistyön foorumina

Kiinnostus arktisten alueiden hyväksikäyttöön on lisääntynyt myös arktisen alueen ulkopuolella. Arktiset alueet on pysytettävä sotilaallisten jännitteistä ja luonnonvarojen riistokäytöstä vapaana alueena jossa toiminnan on kunnioitettava alkuperäiskansojen oikeuksia ja hyvinvointia vahingoittamatta haavoittuvaa arktista ympäristöä

Afrikka

Kumppanuuden laajentaminen ja syventäminen Afrikan kanssa on ollut Suomen ja EU:n globaalipolitiikan keskiössä jo ennen COVID 19 pandemiaa. Suomi on hallitusohjelman mukaisesti käynnistänyt kokonaisvaltaisen, Agenda 2030 tavoitteiden edistämiseen perustuvan strategian valmistelun. EU:n kattava Afrikka-strategia tähtää EU:n ja Afrikan strategisen kumppanuuden lujittamiseen maailmanpolitiikan nykyisissä ristipaineissa. Pandemia ja sen epävarmat etenemisnäkymät erityisesti Afrikan osalta vain alleviivaavat strategisen kumppanuuden merkitystä.

Afrikan maiden talouskasvun vahvistamiseksi tarvitaan rahoitus- ja investointiyhteistyötä sekä kehitystä tukevia kauppapoliittisia ratkaisuja.

Suomen Afrikka-strategian päätavoitteena on Suomen Afrikka-suhteiden laajentaminen. Keskeistä on etenkin taloudellisten ja poliittisten suhteiden laajentaminen, kehityspolitiikan säilyessä keskeisenä yhteistyöalueena. Strategian lähtökohtana ovat Suomen ja Afrikan maiden yhteiset intressit, ja tarkoituksena on Afrikan omien, kestävään taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kehitykseen tähtäävien tavoitteiden monipuolinen tukeminen.

Sosialidemokraatit painottavat Suomen tuoreen verotusta ja kehitystä koskevan toimintaohjelman aktiivista täytäntöönpanoa, jossa yhteistyö Afrikan maiden kanssa on keskeisellä sijalla. Kehittyvien maiden verotuskykyä on vahvistettava, kehitysyhteistyövaroin tuettavien yritysten verovastuullisuus ja avoimuus varmistettava ja kehittyvien maiden asemaa vahvistettava globaalisessa veropolitiikassa.

Kehitysyhteistyö

Agenda 2030 tavoitteiden saavuttaminen on vaikeutunut, sillä pandemia aiheuttaa etenkin köyhissä maissa sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Eriarvoistuminen lisääntyy ja nälkiintyneiden määrä uhkaa kaksinkertaistua samalla kun resursseja pitäisi kohdistaa koronapandemian ja sen seurausten ehkäisyyn. Pandemia on rapauttanut nopealla tahdilla kehittyvien maiden taloutta entisestään eikä niiden velkataakkaa voi enää kasvattaa. Suomen tulee tukea mm. YK:n ja Maailmanpankin esityksiä velkahelpotuksista ja joustoista maksuaikatauluihin kriisin hoitamiseksi.

Suomen on pidettävä kiinni kehitysyhteistyösitoumuksistaan ja laadittava hallitusohjelman mukaisesti tiekartta 0,7:n % bktl-osuuden saavuttamiseksi. Kehitysyhteistyön on oltava johdonmukaista, pitkäjänteistä ja kumppaneiden omista tarpeista lähtevää. Humanitäärisen avun, kehityspolitiikan ja rauhan rakentamisen välisen yhteyden vahvistaminen on välttämätöntä ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävien tulosten saavuttamiseksi.

Koulutus, elinikäinen oppiminen, työllistyminen, kattavat sosiaaliturvarakenteet sekä elävä demokratia ja kansalaisyhteiskunta ovat olleet pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden menestyksen tae. Samoilla eväillä tuetaan myös kehittyviä maita kohti kestävää kehitystä. Edistämällä kestävää kulutusta ja tuotantoa, tukemalla digitalisaatiota ja innovaatioita sekä parantamalla vesi- ja jätepolitiikkaa myötävaikutetaan kehittyviä maita muuttamaan talouttaan ilmastokestäväksi ja ympäristöystävällisemmäksi.

Terveysturvallisuuden lisäämiseksi Suomi toimii globaalitasolla jo nyt voimistuvin toimin. Tätä toimintaa tulee entisestään vahvistaa. Tässä tarvitaan monialaista yhteistyötä eri ministeriöiden ja kansainvälisten kumppanien kanssa. Suomalaisessa kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä huomioidaan pandemioiden torjunta ja niihin varautuminen ja osallistutaan terveysturvallisuuden ja yhteiskuntien kriisinkestävyyden ja pandemiavarautumisen vahvistamiseen.