Presidenttiehdokas Urpilainen: Kaksoiskansalaisuuskeskustelussa tarvitaan malttia – turvallisuusuhkiin ei vastata rankaisemalla kollektiivisesti kaikkia suomenvenäläisiä
SDP:n presidenttiehdokas Jutta Urpilainen pitää valitettavana, että presidentinvaalikeskustelu suomenvenäläisten kaksoiskansalaisuudesta on saanut suorastaan populistisia piirteitä.
Osa presidenttiehdokkaista on kertonut olevansa valmis poistamaan kaksoiskansalaisuuden jopa taannehtivasti. Se tarkoittaisi, että kymmeniltä tuhansilta suomalaisilta, jotka ovat saaneet suomalaisen koulutuksen, tehneet töitä Suomessa, maksaneet Suomeen veroja, perustaneet Suomeen perheen, sitoutuneet puolustamaan Suomea ja kutsuneet Suomea kodikseen vietäisiin Suomen kansalaisuus.
Suomen kansalaisuuden voi nykyisellään menettää hyvin vakaviin rikoksiin, kuten maanpetokseen tai valtiopetokseen, syyllistynyt henkilö.
“Turvallisuusuhkia ei pidä vähätellä, mutta samaan aikaan on mahdotonta ajatella, että oikeusvaltiossa lähdettäisiin kollektiivisesti rankaisemaan suomenvenäläisiä. Monet ovat tulleet Suomeen juuri siksi, että haluavat asua vapaassa ja demokraattisessa valtiossa.”
Urpilainen muistuttaa, että Kremlin propagandaa levittäviä löytyy myös syntyperäisten suomalaisten joukosta.
”Panostaisin resursseja siihen, että Suomen viranomaisilla on mahdollisuus kartoittaa ja seurata kansalaisuudesta riippumatta mahdollisia riskejä aiheuttavia henkilöitä, jotka voisivat toimia Venäjän hyväksi Suomea vahingoittavalla tavalla.”
Suomessa asuu noin 90 000 venäjänkielistä, joista noin 38 000 on kaksoiskansalaisia ja noin kolmannes vain Venäjän kansalaisia. Kaksoiskansalaisuuskeskustelussa keskeinen huoli on ollut, että Venäjä voisi käyttää kaksoiskansalaisia omien tarkoitusperiensä ajamiseen esimerkiksi kiristämällä tai käyttää “venäläisten oikeuksien turvaamista” tekosyynä jonkinlaiselle Suomea vastaan kohdistuvalle operaatiolle.
“Kaksoiskansalaisuuden poistaminen taannehtivasti ei eliminoisi näitä uhkia. Suomessa olisi edelleen merkittävä venäläisvähemmistö. Olemme saaneet nähdä, että Venäjää eivät sido sen enempää lait, sopimukset kuin tosiasiatkaan. Jos Venäjä haluaa venäläisvähemmistöä käyttää tekosyynä johonkin, se tekee sen välittämättä heidän juridisesta asemastaan.”
Kaksoiskansalaisuuden poistaminen nykyisiltä kaksoiskansalaisilta olisi myös juridisesti erittäin haastavaa.
”Olisikin mielenkiintoista kuulla, miten presidenttiehdokkaat tämän aikoisivat käytännössä hoitaa, ja mitä seurauksia sillä heidän mielestään olisi. TV-tentissä on helppo nostaa käsi ylös. Tässä asiassa oikeusvaltioperiaatteen puolustaminen ei ole suosittua, mutta presidentin on tarvittaessa uskallettava uida vastavirtaan ja olla periaatteellinen, vaikka mielipide ei olisi suosittu.”
Kansalaisuudesta luopuminen on Venäjällä tehty erittäin vaikeaksi. Jos nykyiset kaksoiskansalaiset pakotettaisiin valitsemaan, voisi tämän vuoksi seurauksena olla tilanne, jossa moni joutuisi vastentahtoisesti luopumaan Suomen kansalaisuudesta. Silloin Suomessa olisi enemmän henkilöitä, joilla on vain Venäjän kansalaisuus.
”Suomen turvallisuuden kannalta venäläisvähemmistö kannattaa pikemminkin sitouttaa Suomeen ja suomalaisuuteen kuin vieraannuttaa. Kaksoiskansalaisuuden taannehtivasta poistosta virinnyt keskustelu on omiaan ruokkimaan Venäjän disinformaationarratiivia venäjänkielisten huonosta kohtelusta.”
Urpilainen ei sulje pois, etteikö edellytyksiä, joilla uusia kaksoiskansalaisuuksia tässä maailmantilanteessa Venäjän kansalaisille myönnetään, voitaisi tarkastella kriittisesti.
“Vain osa valtioista sallii kaksoiskansalaisuuden ja niistä useat edellyttävät vastavuoroisuutta maakohtaisesti. Kunnollinen selvitys mahdollisesta vastavuoroisuuteen siirtymisestä ja laajemminkin kaksoiskansalaisuuden sallimisen eduista, haitoista ja riskeistä olisi paikallaan. Mielestäni kestävää olisi, että kaikkia maita kohdeltaisiin yhdenmukaisesti.”
