Miina-Anniina Heiskanen: EU:sta turvaa ja investointeja pohjoiseen ja itäiseen Suomeen

Turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta on tullut merkittävä näkökulma alueille sekä EU:lle. Suomen muuttuneesta turvallisuusympäristöstä seuraa sekä Itä- että Pohjois-Suomeen pitkäaikaisia kehittämisen haasteita. Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoiman ja kokonaisturvallisuuden varmistaminen on meidän tulevien europarlamentaarikkojen keskeinen tehtävä, sillä itäisen ja pohjoisen Suomen turvaamisessa on lopulta kyse koko Suomen turvaamisesta.

Viime syksynä Pohjois- ja Itä-Suomen maakunnat esittivät hallitukselle tukipyynnön, jonka taustalla vaikuttaa Venäjän vientimarkkinan tyrehtyminen, kasvaneet arktisen alueen jännitteet ja noin 1300 kilometriä pitkä raja Venäjän kanssa, joka on muodostunut niin Suomen, kuin EU:n ja Natonkin kriittiseksi turvallisuuskysymykseksi.  Itä- ja Pohjois-Suomi kattaa seitsemän maakuntaa, joiden väkiluku on yhteensä yli 1,2 miljoonaa asukasta. Alue on yli 60 % Suomen pinta-alasta. Maakunnat vetosivat hallitukseen turvallisuus- ja huoltovarmuustoimissa sekä EU:n aluerahoitusmallin säilyttämisen puolesta.

Huoltovarmuuden piiriin kuuluu ravitsemus, energia, vesi, maksuliikenne ja keskeiset tietoliikennejärjestelmät sekä terveydenhoitopalvelut. Näiden turvaamisesta huolehtiminen on massiivinen urakka, jota aluehallintovirastot toteuttavat yhteistyössä julkisten ja yksityisten toimijoiden kanssa vuoteen 2026 saakka, jonka jälkeen niiden tilalle tulevat uudet julkisvirastot. On tärkeää, että huoltovarmuuteen kiinnitetään riittävästi huomiota valmistelun yhteydessä koko Suomen turvallisuuden vuoksi. Meidän tulevien europarlamentaarikkojen tulee huolehtia siitä, että pystymme saamaan Suomelle riittävän tuen Euroopan unionilta tätä uudistusta varten.

Suomen vuoden 1994 EU-liittymissopimuksessa sovittu Itä- ja Pohjois-Suomea koskeva poikkeuksellinen aluekehittämisen tukitarve on tärkein kriteeri koko Suomen saamalle EU-rahoitukselle. Tätä linjausta täytyy puolustaa ja sisällyttää se myös EU:n tulevan 2028+ ohjelmakauden linjauksiin.

Europarlamentaarikkona tulen huomioimaan Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien keskeiset tarpeet. Meidän täytyy turvata harvaan asuttujen alueiden erityisrahoitus (NSPA) ja harvan asutuksen yleiskriteerin tulee säilyä edelleen tuen laskentakriteerinä. Muuttuneen turvallisuustilanteen pitkäkestoisten vaikutusten vuoksi EU:ta on vaadittava huomioimaan Suomen ja EU:n itärajan tilanne ja sen elinvoiman tarpeet. EU:n tulee tukea Itä- ja Pohjois-Suomen kilpailukykyä, elinkeinoa, investointeja, aluekehittämistä sekä logistiikkaa.

Alueiden välisten kehityserojen tasaamiseksi EU:n tulee huolehtia koheesiorahoituksen riittävästä tasosta. Elvytysrahoitus ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastot eivät saa korvata perinteistä aluelähtöistä alue- ja rakennepolitiikan rahoitusta. Meidän tulee kehittää Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden (NSPA) yhteistyötä Ruotsin ja Norjan kanssa strategisen suunnittelun ja toiminnan osalta. Tämän yhteistyön avulla voidaan tukea ja kehittää aluekehittämistä sekä sotilaallista huoltovarmuutta.

Ravitsemuksen osalta yksi huoltovarmuutta lisäävä tekijä voisi olla Sitran ehdottama kotimainen kasviproteiinituotanto. Luonnonvarakeskuksen mukaan valkuaiskasvien, kuten palkoviljojen, rypsin ja rapsin, tuotantoala on nykyisin 100 000 hehtaaria, ja tämä voitaisiin kolminkertaistaa. Tämä edistäisi Suomen ruokaturvaa, proteiiniomavaraisuutta sekä kansanterveyttä, mikäli osa eläinproteiinikulutuksesta korvattaisiin kasviproteiineilla.

Meidän sosialidemokraattien ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja rakentuu kansainvälisten sopimusten ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, voimapolitiikasta pidättäytymiseen ja luottamukseen perustuvaan maailmanjärjestykseen.  Nationalismin ja voimapolitiikan nousuaikana yhteistyö ja diplomatia ovat entistä tärkeämpää.

Sotaa Ukrainassa emme voi enää ennaltaehkäistä, mutta meidän on oltava Ukrainan tukena. Ukraina käy rohkeasti ja periksiantamattomasti jo kolmatta vuotta sotaa olemassaolostaan ja koko Euroopan turvaamiseksi.

Suomen nykyisessä turvallisuustilanteessa on tärkeää pitää riittävää varautumista yllä. Putinin hallinto on osoittanut, että se on valmis myös epätodennäköisinä pidettyihin ratkaisuihin. Tämän vuoksi SDP:n esillä pitämä eurooppalaisen puolustuksen ja puolustusyhteistyön vahvistaminen on tässä ajassa tärkeää. Puolustusteollisuuden tuotantoa tulee kasvattaa, kyber- ja hybridiuhkiin varatautumista ja vastaamista tulee parantaa, sekä Euroopan omavaraisuutta lisätä puolustusmateriaalien tuotannossa ja puolustusteknologiassa. Komissioon tulee perustaa puolustuskomissaarin tehtävä ja tavoitella tätä tehtävää Suomelle. Tarvitaan myös puolustusasioiden ministerineuvosto sekä puolustusasioiden valiokunta Euroopan parlamenttiin.

Vahva Euroopan unioni, joka satsaa ihmisten hyvinvointiin, ilmasto- ja ympäristötekoihin sekä puolustusteollisuuteen, on myös Suomen ja suomalaisten turva.

Miina-Anniina Heiskanen
eurovaaliehdokas