Maakuntajohtajaksi siirtyvä Kristiina Salonen piti viimeisen juhlapuheensa kansanedustajana Rauman Työväenyhdistyksen 130-vuotisjuhlassa

Rauman Työväenyhdistys on yksi pitkäikäisimpiä suomalaisia työväenyhdistyksiä sekä Salosen oma puolueyhdistys. Yhdistyksen historian neljäntenä kansanedustajana Salonen kiitti yhdistykseltä sekä sen entisiltä kansanedustajilta saamastaan tuesta.

– Rauman liikunta- ja nuorisolautakunnan varajäsenyydestä alkanut taival on kuljettanut minut mitä erilaisimpiin poliittisiin luottamustehtäviin yli 20 vuoden ajan, myös Rauman Työväenyhdistyksen johtokunnan jäseneksi äitini jalanjäljissä vuonna 2003. Vaikka Työväenyhdistyksen vaikutus Rauman kunnallispolitiikkaan on välillinen, yhdistys on aina aktiivisesti toiminut kotikaupunkinsa hyväksi. Yhdistyksen toiminta on muuttunut vuosien saatossa, vaikka sen olemassaolon tarkoitus on pysynyt. Yhdistyksen historiassa on komeaa joukkoa niin kaupunginvaltuutettuja, kaupunginhallituksen puheenjohtajia kuin vaikkapa kansanedustajiakin. Olen itse saanut olla yhdistyksen historian neljäs kansanedustaja, sanoi Salonen.

Salonen kiitti myös Rauman Työväenyhdistyksen aikaisempia puheenjohtajia ja johtokuntia sekä nykyistä puheenjohtaja Carita Vainiota, varapuheenjohtaja Rainer Lehteä ja yhdistyksen istuvaa johtokuntaa tekemästään työstä.

– Jokaisella jäsenellä on oma tärkeä paikkansa yhdistyksen historiassa, mutta myös tulevaisuudessa. Puheenjohtajista, sihteereistä, vaalikahvin keittäjistä, toriteltan pystyttäjistä, Jonnelan isännistä ja emännistä, uusista ja vanhoista jäsenistä muodostuu aikakausia toisiinsa sitova ketju yhdistyselämää, jonka vuoksi 130 vuoden toiminta on yhdistykselle mahdollista, totesi Salonen.

Salonen toi puheessaan esille, että maailma näyttää hyvin erilaiselta miltä se näytti hänen noustessaan eduskuntaan vuonna 2011.

– Joudumme kuitenkin taistelemaan arvojemme ja ihmisoikeuksien puolesta edelleen. Sota Euroopassa julmuuksineen osoittaa meille, ettei maailma ole vieläkään rauhaan, demokratiaan ja sivistykseen nojaava. Ilmastonmuutos ja luontokato haastavat ihmiskuntaa muuttamaan radikaalisti elintapojaan, jotta maapallomme säilyy elinkelpoisena. Energiakriisi pakottaa meidät yksilöinä luopumaan totutusta elintasostamme. Julkinen talous vaatii tervehdyttämistä, jotta myös tulevat sukupolvet saavat elää hyvinvointiyhteiskunnassa. Vaikka elämme terveempinä ja rikkaimpina kuin koskaan aikaisemmin, yhteiskunnassa on edelleen köyhyyttä ja huono-osaisuutta. Työelämän kuormitus on kasvanut ja monella alalla vapaa-aika ei enää riitä palautumiseen. Liian moni uupuu työssä. Nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvussa. Suomessa hyvinvointi ja pahoinvointi kasvavat yhtäaikaisesti. Se johtaa eriarvoisuuden kuilun syvenemiseen. Vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja oikeudenmukaisuus ovat olleet taistelujen arvoisia ennen, ja niin ne ovat jatkossakin, sanoi Salonen.

Salonen korosti, että ratkaisut ongelmiin ovat käsissämme.

– Yhteiskuntamme kaipaa enemmän yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Kenenkään ei pidä jäädä yksin. Peruskoulumme pitää tasata taustoista johtuvia eroja lasten keskuudessa paljon nykyistä paremmin. Lisäksi väestön terveyserot on saatava poistettua. Nämä ovat ratkaisuja, joilla edistämme sitä, että ihmiset voivat hyvin, jaksavat töissä paremmin ja mielenterveysongelmat vähenevät. Nämä kaikki ovat arvojemme mukaisia tekoja, painotti Salonen.

Salonen on korostanut tulevaisuustyön merkitystä ja ajanut tulevaisuuslukutaidon lisäämistä opetussuunnitelmaan. Hän toivoo päättäjiltä rohkeutta tehdä tulevaisuusviisaita päätöksiä.

– Tulevaisuus tehdään tänään, ja jokaisella meillä on mahdollisuus vaikuttaa sen suuntaan. Toisinaan oma historiamme vaikeuttaa kykyämme nähdä tulevaisuutta. Liian usein politiikassa keskitytään vain eiliseen tai tähän päivään. Vuonna 1903 Forssan puoluekokoukseen osallistui joukko tulevaisuusviisaita ihmisiä. Heillä oli haave Suomesta ja he lähtivät toteuttamaan arvojensa johdattamina tuota haavetta pala palalta. Meiltä nykyisiltä toimijoilta tarvitaan samanlaista rohkeutta ja näkemystä siitä, millaisessa maailmassa haluamme elää 130 vuoden päästä, päätti Salonen.