Liikenne- ja viestintävaliokunnan sd-edustajat: Liikenneturvallisuuden parantaminen vaatii korvaavia toimia
Väyläviraston esittämä nopeusrajoitusten lasku noin 1 800 kilometrin tieosuuksilla haudattiin lausuntokierroksella, ja liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne (ps) esitti ratkaisuna, että ajonopeuksien laskemisen sijaan tiet laitetaan kuntoon. – Näiden tieosuuksien laittaminen liikenneturvalliseen kuntoon edellyttää muun muassa teiden leventämistä ja keskikaiteiden rakentamista. Ministeri ei ole vielä kertonut julkisuudessa, mikä näiden toimien hintalappu on ja milloin ne päästään toteuttamaan, huomauttaa liikenne- ja viestintävaliokunnan sd-ryhmän vastaava, kansanedustaja Seppo Eskelinen.
– Tällä hetkellä teiden päällystämiseen panostetaan voimakkaasti, mutta tämän asfaltintuoksuisen kertarysäyksen jälkeen väylärahoitukseen tehdään pysyvä vähennys. Ottaen huomioon valtion tiukka taloustilanne, millä rahalla ja millä aikataululla näiden tieosuuksien liikenneturvallisuutta aiotaan jatkossa parantaa? kysyy kansanedustaja Marko Asell.
Väylävirasto suunnitteli nopeusrajoitusohjeen päivittämistä kohonneen kohtaamisonnettomuusriskin vuoksi kapeilla ja vilkasliikenteisillä tiejaksoilla, joilla ei ole keskikaidetta. Toimenpide-ehdotus kuuluu Suomen 2022–2026 liikenneturvallisuusstrategiaan, jolla pyritään EU:n nollavisioon, jossa kenenkään ei tarvitsisi kuolla tai vakavasti loukkaantua liikenteessä vuoteen 2050 mennessä.
– Väyläviraston esityksistä nousi kesällä kohu ja virasto perui nopeasti hankkeen kesken esitystä parantavan lausuntokierroksen. Tämä hallitus ei ole juuri lausuntopalautteista perustanut, joten tutkittuun tietoon perustuvasta liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtäävästä toimenpiteestä tehtiin kylmästi identiteettipolitiikkaa, arvioi kansanedustaja Pinja Perholehto.
Orpon hallitus ja liikenneministeri ovat korostaneet liikenneturvallisuuden merkitystä. Viimeksi 6.9. liikenne- ja viestintäfoorumissa ministeri Ranne korosti johtavansa turvallisuusministeriötä ja muistutti Suomen hallituksen sitoutumisesta nollavisioon. Kesäkuussa liikenneministeri toi esiin nopeusrajoitusten positiivisia arvioita vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen 208/2024.
– Liikenneturvallisuusstrategian toimenpiteistä puuttuu siis nyt yksi merkittävä, joten on kiinnostavaa, mitä uusia toimia ministeri Ranne aikoo esittää sen tilalle saavuttaakseen liikennekuolemien nollavision. Juuri esitetty mikroliikkumista koskeva sellainen ei ole, vaan se kuuluu strategiassa esitettyihin toimenpiteisiin, päättää kansanedustaja Anna-Kristiina Mikkonen.
Liikenneturvallisuusstrategian toimeenpanosta huolestunut liikenne- ja viestintävaliokunnan sd-ryhmä jätti tänään 26.9. ministeri Ranteelle kirjallisen kysymyksen liikenneturvallisuuden parantamisesta.
