Liikenne- ja viestintävaliokunnan sd-edustajat: Hallituksen puheet ja toimet eivät kohtaa
Keskiviikkoiltana käytiin eduskunnassa budjetin lähetekeskustelu liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan osalta. Ministeri Lulu Ranne (ps) kertoi hallituksen erittäin tarpeellisesta 250 miljoonan euron lisärahoituksesta ensi vuodelle korjausvelan taittamiseksi. Oppositio kuitenkin arvosteli hallitusta siitä, että vaikka yksittäisen vuoden osalta rahoitus nousee valtion omaisuuden myynnin kautta korkealle tasolle, hallituksen julkaiseman julkisen talouden suunnitelman mukaan hallituskaudella perusväylänpidon rahoitus on jäämässä edellistä hallituskautta pienemmäksi samalla, kun kustannustaso on noussut voimakkaasti.
– Hieman hämmentävästi ministeri Ranne salissa toisteli korjausvelan olevan 2,5 miljardia euroa, vaikka Väylävirasto on jo kesällä kertonut korjausvelan nousseen kustannustason takia noin 4 miljardiin euroon. Ilmeisesti ministeri puhui vain tieverkon korjausvelasta ja sivuutti rataverkon sekä vesiväylien korjausvelan, pohtii kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd).
Hallitus esittää ensi vuodelle 100 miljoonan leikkausta uusien väylähankkeiden momentille hallitusohjelmansa mukaisesti. Leikkaus kasvaa portaittain vuoteen 2027 asti, jolloin se 250 miljoonan suuruisena puolittaisi pysyvästi rahoituksen uusille väylähankkeille.
– Hallitus kuitenkin siirtää ankeuden tuleville hallituksille, omiin liikennetarpeisiinsa hallitus käyttää lähes kolme miljardia investointipaketistaan. Tämän hallitus rahoittaa valtionyhtiöistä tuloutettavalla kertaluonteisella rahoituksella. Vaikka tärkeiden ja odotettujen investointien eteneminen on hyvä asia, voi kysyä, onko tämä rahoitusmalli kestävä pitkällä tähtäimellä. Suomeen kuitenkin vihdoin saatu pitkäjänteinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, joka pyrkii etsimään tehokkaimmat väyläratkaisut tietopohjaisesti. Rahoitusnäkymän jatkuva heilahtelu vaikeuttaa maakuntien ja elinkeinonelämän tulevaisuuskuvaa, toteaa kansanedustaja Marko Asell (sd).
Hallituskauden aikana 720 miljoonaan euroon kumuloituva leikkaus vie käytännössä kaiken rahoituksen uusilta hankkeilta, jäljelle jäävällä pidetään jo aiemmin käynnistetyt hankkeet käynnissä.
– Hallitus on hankkeensa listannut investointipaketissaan, uusille hankkeille ei enää tilaa löydy. Maakunnista ei taida kannattaa enää valtuuskuntia lähettää ministeri Ranteen puheille, päättää kansanedustaja Seppo Eskelinen (sd).
