Liikenne- ja viestintävaliokunnan sd-edustajat: Hallituksella riittää vielä tekemistä liikenteen kestävän kehityksen osalta
SDP:n liikennevaliokunnan jäsenet kirittävät hallitusta YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 tavoitteiden parantamiseksi. Toimet polkevat paikallaan tai ottavat takapakkia tällä vaalikaudella. Valtioneuvoston selonteko on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä ja tulevaisuusvaliokunta valmistelee kevään aikana mietinnön hallituksen selonteosta.
Selonteossa hallitus kertoo 90 prosentilla väestöstä olleen sujuva pääsy julkisen liikenteen palveluihin vuonna 2022. Maaseudulla ja pienissä kaupungeissa kannattamatonta linja-autoliikennettä kilpailuttavat ELY-keskukset ovat kuitenkin kertoneet liikenteen vähentämisestä, kun kohonnut kustannustaso syö määrärahat.
– Valtion ostaman julkisen liikenteen määrärahat ovat koronaa edeltävällä tasolla, kun hallitus leikkasi pysyvästi ensi töikseen 11 miljoonaa julkisen liikenteen ostoihin ja kehittämiseen varattua rahoitusta. Samalla valtio valmistelee tuetun junaliikenteen kilpailuttamista vuodesta 2030 alkaen, vaikka viranomaisselvitykset ennustavat kustannusten nousevan voimakkaasti uuden järjestämismallin myötä. Kilpailuttamisessa ei ole varaa epäonnistua, sanoo kansanedustaja Anna-Kristiina Mikkonen.
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman parlamentaarinen päivitys etenee verkkaisesti. Nyt lausuntokierroksella olevaan esitykseen sisältyy korotuksia, mutta toimet ajoittuvat seuraavan hallituksen toteutettavaksi.
– Kustannustaso ja eri hallitusten ratkaisut tekevät rahoituksesta haastavaa. Tietopohjaista päätöksentekoa ja avointa valmistelua päivittyvän suunnitelman pohjalta on kehitettävä. Aina rajallisen rahoituksen mahdollisimman tehokas käyttö ainoa vaihtoehto, kertoo kansanedustaja Marko Asell.
Väyläverkon korjausvelka kasvaa tällä kaudella noin 5 miljardiin kustannustason nousun takia huolimatta euromääräisesti ennätyskorkeista panostuksista. Hallitus on kohdistanut korjausvelan rahoitusta erityisesti teiden pinnoitteiden korjaamiseen, mikä johtaa korjausvelan kasvuun rakenteissa ja rataverkolla.
– Hallitus korostaa valtion laajan väyläverkon kunnossapidon edellyttävän pitkäjänteisiä satsauksia rahoitukseen. Silti hallitus on luonut tarpeitaan varten kertaluontoisen rahoituksen valtion omaisuudesta ja tehnyt päätöksiä määrärahojen pysyvistä leikkauksista seuraavilta hallituksilta. Tämä toimintamalli ei ole kestävä tai pitkäjänteinen, toteaa kansanedustaja Seppo Eskelinen.
Yksi YK:n toimenpideohjelman tavoitteista on toimia kiireellisesti ilmastomuutosta ja sen vaikutuksia vastaan. Hallitus on omilla toimillaan haitannut päästötavoitteiden saavuttamista mm. laskemalla polttoaineveroa ja nostamalla työmatkaliikenteen omavastuuta seutuliikennelipun tavoittamattomiin.
– Toimet ovat ristiriidassa hallituksen omien tavoitteiden kanssa parantaa työn kannattavuutta ja hyödyntää kasvukeskuksien laidoilla sijaitsevia edullisempia asuntoja. Jakeluvelvoitteen lykkääminen tuo valtiontaloudelle riskin liikenteen päästöoikeuksien tulevasta hintakehityksestä, päättää kansanedustaja Pinja Perholehto.
