Kuusi kansanedustajaa jätti eriävän mielipiteen perustuslakivaliokunnan kokouksessa
Perustuslakivaliokunta antoi tänään lausuntonsa hallituksen esityksestä HE 147/2024 sairausvakuutuslain muuttamiseksi. Lakia esitetään muutettavaksi niin, että sairaudesta johtuva hedelmöityshoito tuodaan lain nojalla korvattavien hoitojen piiriin. Muilla perusteilla annettavat hedelmöityshoidot jätetään korvausoikeuden ulkopuolelle, minkä vuoksi laki asettaa hedelmöityshoitoja hakevat naisparit ja ns. itselliset naiset huonompaan asemaan. Kuusi valiokunnan jäsentä jätti lausuntoon eriävän mielipiteen. Eriävän mielipiteen jäättäneet kansanedustajat olivat Elisa Gebhard (sd), Johannes Koskinen (sd) Johanna Ojala-Niemelä (sd ) Kimmo Kiljunen (sd) Fatim Diarra (vihr) ja Johannes Yrttiaho (vas)
– Hallituksen esityksessä ei esitetä perusoikeusjärjestelmän ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kannalta hyväksyttäviä perusteita sille, että korvausoikeuden rajaaminen sairausperusteella saattaa tosiasiassa samaa sukupuolta olevat pariskunnat ja itselliset naiset muita epäedullisempaan asemaan seksuaalisen suuntautumisen ja perhesuhteen perusteella, toteaa kansanedustaja Elisa Gebhard (sd.).
Perustuslakivaliokunnan enemmistö perusti kantansa valiokunnan vuosina 2002 ja 2006 hedelmöityshoitolakia koskevien hallituksen esitysten johdosta annettuihin lausuntoihin.
– Valiokunta on tuolloin perustanut linjauksensa yhteiskunnassa silloin vallinneisiin arvoihin. Vuonna 2025 käsiteltävää lausuntoa ei voida perustella vuonna 2006 vallinneilla yhteiskunnallisilla arvoilla. Näin ollen 20 vuoden takaisia lausuntoja ei voi sellaisenaan siirtää tähän päivään, vaan oikeustilassa tapahtuneet muutokset ja seksuaalivähemmistöjen aseman paraneminen lainsäädännössä olisi tullut huomioida. Tämän myös valiokunnan kuulemat asiantuntijat toivat esiin., Elisa Gebhard jatkaa.
– Korvausoikeuden sitominen sairausperusteeseen on jo lähtökohtaisesti ongelmallista hedelmöityshoitoon hakeutuvien ihmisten yhdenvertaisen kohtelun kannalta, ottaen huomioon, että valiokunnan saaman selvityksen mukaan noin neljäsosassa tapauksista lapsettomuuden taustalla olevaa syytä ei saada selvitettyä. Rajaus on jopa vastoin hallituksen omaa julkilausuttua tavoitetta lisätä lakimuutoksella syntyvyyttä, toteaa Johannes Koskinen (sd.)
– Vaikka perustuslakivaliokunnan lausunnoissa pyritään yleensä vahvasti yksimielisyyteen, tässä tapauksessa asiantuntijalausunnoista ilmeni niin selkeästi syrjintää perhesuhteiden perusteella, ettemme voineet toimia toisin. Suomessa, jossa syntyvyys on laskussa, meidän on pyrittävä mahdollistamaan jokaisen toivoma lapsiluku riippumatta seksuaalisuudesta. Vanhemman seksuaalinen suuntautuminen ei määritä hänen kykyään olla hyvä vanhempi, päättää Fatim Diarra (vihreät).
