Kuntaministeri Sirpa Paatero: Työhyvinvointiin on panostettava myös julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi
Kevan mukaan työkyvyttömyyden kustannukset julkisella sektorilla ovat viime vuosina kasvaneet jopa prosenttiyksikön vuodessa. Vuosittaisten kustannusten arvioidaan olevan noin 1,2–1,4 miljardia euroa, joista suurin osa aiheutuu sairauspoissaolojen kustannuksista. Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) näkee, että työkyvyttömyyden juurisyihin puuttumalla julkiselta sektorilta saataisiin aikaan merkittäviä säästöjä tulevaisuudessa. Pelkästään kunta-alalla voidaan saavuttaa vuosittain noin 500 miljoonan euron säästöt työkyvyttömyyden kustannuksissa.
– Henkilöstön hyvinvointiin panostamalla varmistamme laadukkaat palvelut ja julkisen sektorin vetovoiman tulevaisuudessa, mutta se on myös välttämätöntä julkisen talouden kestävyyden kannalta. On selvää, että sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden kasvuun meillä ei ole yksinkertaisesti varaa, jos kehitys jatkuu näin. Kun henkilöstömme voi hyvin, myös julkinen talous valtiolla, kunnissa ja hyvinvointialueilla toimii kestävällä pohjalla, Paatero toteaa.
Paatero painottaa, että julkisen alan työvoima- ja osaajapulan ratkaisemiseksi on välttämätöntä löytää uusia keinoja ja työvälineitä, joilla työkykyä tuetaan ja alojen vetovoimaa parannetaan.
– Julkisella sektorilla eletään kahden valtavan tulevaisuuden haasteen keskellä. Meiltä eläköityy lähivuosina paljon ihmisiä, ja samaan aikaan työkyvyttömyydestä johtuvat sairauspoissaolot sekä ennenaikaiset työurien katkeamiset kuormittavat aloilla. Tarvitsemme laadukkaita julkisia palveluita myös tulevaisuudessa, joten ensi kaudella on ensisijaisen tärkeää paneutua juuri näihin ilmiöihin, Paatero sanoo.
Samalla kun työkyvyttömyys on kasvanut, on myös esimerkiksi hoitajapula kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa. Suurta pulaa on myös muun muassa lastentarhanopettajista, eikä tämän hetken eläköitymistahdilla ja tutkintomäärillä tilanne ole lähivuosina helpottumassa.
– Tarvitsemme rohkeita avauksia siihen, miten julkiselle sektorille saadaan houkuteltua tulevaisuudessa riittävästi osaajia ja työntekijät myöskin sitoutumaan aloille. Nyt on tehtävä kaikkemme sen eteen, että Suomi ei ajaudu syvään kierteeseen, jossa emme saa tarpeeksi työvoimaa ja toisaalta työtä tekevät kuormittuvat entisestään. Vaihtoehtoja kyllä on tämän kierteen pysäyttämiseksi, Paatero kommentoi.
Paatero pitää hyvänä esimerkkinä Kevan Kestävää työelämää -hanketta, joka käynnistyi juuri hiljattain valtiovarainministeriön tuella. Vuosina 2022–2024 toteutettavan hankkeen tarkoituksena on vahvistaa koko julkisen alan henkilöstön työkykyä ja jaksamista. Hanke kohdistuu ensisijaisesti sosiaali- ja terveysalalle, opetusalalle sekä valtion turvallisuusalalle, joiden henkilöstö on korona-aikana altistunut erityiselle paineelle. Näiden alojen työkyvyttömyysriskiä ovat nostaneet monet kuormitustekijät jo ennen koronaa.
– Hankkeen avulla saadaan tärkeää tutkittua tietoa, jonka avulla ymmärrämme työkyvyttömyysriskiin vaikuttavia tekijöitä paremmin ja pystymme kohdentamaan toimenpiteitä entistä vaikuttavammin. Tarkoituksena on kehittää esimerkiksi työkykyjohtamisen parantamiseen myös hyviä käytänteitä, jotka on juurrutettava laajasti koko julkisen sektorin käyttöön.
SDP on esittänyt tällä viikolla kansallista hyvinvointiohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää ihmisten hyvinvointia, ennaltaehkäistä sairauksien syntyä ja syrjäytymistä sekä hillitä niistä syntyviä kustannuksia.
– Työkyvyttömyyden ennaltaehkäiseminen ja työurien pidentäminen paremman työhyvinvoinnin kautta ovat avainasemassa siinä, että julkista taloutta onnistutaan vahvistamaan kestävällä tavalla. Hyvinvointivaltion tulevaisuus turvataan parhaiten sillä, että meillä on jatkossakin riittävästi työssäkäyviä ja hyvinvoivia ihmisiä, Paatero päättää.
