Kansanedustaja Timo Suhonen jätti kirjallisen kysymyksen rakentamisen ajautumisesta lamaan
SDP:n kansanedustaja Timo Suhonen jätti tänään perjantaina hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen rakentamisen poikkeustoimista rakennusyhtiöiden, rakennustuoteteollisuuden ja asunto-osakeyhtiöiden konkurssiaallon estämiseksi.
– Rakennusteollisuus, Rakennusliitto ja rakennusalan yrittäjät ovat viestineet poikkeuksellisesta laskusuhdanteesta rakentamisessa. On ennakoitu, että vuonna 2025 asuntojen rakentaminen taantuu 16 000 uuteen asuntoon, mikä yhtä alhainen kuin viimeksi sodan jälkeisessä Suomessa 1948, sanoo savo-karjalalainen Suhonen.
– Lisäksi nyt kaatuvat poikkeuksellisesti jo asunto-osakeyhtiöt. Aivan normaalit rivitalotkin, joissa ei ole liikehuoneistoja. Pitkittynyt talouden taantuma, korkeat korot ja inflaatio sekä pankkien huippukireä luotonanto ajavat taloyhtiöitä konkursseihin. Kun vielä Orpon hallituksen vastasyklisyydessään väärin ajoitettu leikkauspolitiikka iskee myös asumiseen ja heikoimmassa asemassa oleviin, on edessä katastrofaalinen talvi ja ensi vuosi, perustelee varkautelainen Suhonen poikkeustoimien tarvetta.
– Ymmärtääkseni olisi perusteltua, koska tilanteen ennusmerkit ovat jo niin pahat, että valtion apuun tulo on välttämätöntä. Ihmetykseni oli suuri, ettei Orpon-Purran hallitus reagoinut mitenkään akuuttiin tilanteeseen vuoden 2023 toisessa lisätalousarviossa, jonka se antoi eduskunnalle viime viikolla, ihmettelee ensimmäisen kauden kansanedustaja Suhonen.
Kirjallinen kysymys
rakentamisen poikkeustoimista, rakennusyhtiöiden ja asunto-osakeyhtiöiden konkurssiaallon estämiseksi
Eduskunnan puhemiehelle
Rakennusteollisuus, Rakennusliitto ja rakennusalan yrittäjät ovat viestineet poikkeuksellisesta laskusuhdanteesta rakentamisessa. On ennakoitu, että vuonna 2025 asuntojen rakentaminen taantuu 16 000 uuteen asuntoon, mikä yhtä alhainen kuin viimeksi sodan jälkeisessä Suomessa 1948.
Lisäksi nyt kaatuvat poikkeuksellisesti jo asunto-osakeyhtiöt. Aivan normaalit rivitalotkin, joissa ei ole liikehuoneistoja. Pitkittynyt talouden taantuma, korkeat korot ja inflaatio sekä pankkien huippukireä luotonanto ajavat taloyhtiöitä konkursseihin. Kun vielä Orpon hallituksen vastasyklisyydessään väärin ajoitettu leikkauspolitiikka iskee myös asumiseen ja heikoimmassa asemassa oleviin, on edessä katastrofaalinen talvi ja ensi vuosi.
Inhimillinen kärsimys ja taloudelliset menetykset ajavat ihmiset epätoivoon, ulosottoon ja velkavankeuteen. Ja kyse on asumisesta, asunnosta, jonka me kaikki tarvitsemme. Ei ole kohtuullista, että vaikeuksiin ajautunut taloyhtiö ajetaan suohon ja asunnot annetaan rappeutua. Karmeimmillaan voi kyse olla vain pienehköstä putkiremontista, jolle ei löydy rahoitusta ja johon taloyhtiön omat hartiat eivät riitä.
Kyllä rakennusalan ammattilainen näkee nopeasti mikä on korjauksen tarve, kriittisyys ja laajuus. Nyt kun uudisrakentaminen floppaa raskaasti, ovat korjausrakentamisen ja rakennustarvikkeiden hinnat lähes romahtaneet. Eli korjaaminen on halventunut. Kuitenkin rakentajien määrä työttöminä lisääntyy. Tähän yhtälöön pystyy rakentamaan ratkaisun, jolla pattitilanne ratkaistaan.
Ymmärtääkseni olisi perusteltua, koska tilanteen ennusmerkit ovat jo niin pahat, että valtion apuun tulo on välttämätöntä. Ihmetykseni oli suuri, ettei Orpon-Purran hallitus reagoinut mitenkään akuuttiin tilanteeseen vuoden 2023 toisessa lisätalousarviossa, jonka se antoi eduskunnalle viime viikolla.
Korjaus-arava, valtion takaamat, kiinteäkorkoiset korjauslainat olisivat ratkaisu vaikeuksiin ajautuneille taloyhtiöille ja asumisen edellytysten jatkamiseksi.
Ja jos pankit eivät tunne vastuutaan suomalaisista taloyhtiöistä ja niiden asukkaista, niin perustettakoon sitten valtion pankki – hoitamaan kansalaisten perustarpeita rahoituksessa. Tämä vaatii ripeitä toimia. Rakentamisen jyrkentynyt romahtamisen kierre on katkaistava pikaisilla toimilla.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus tietoinen rakennusyhtiöitä, rakennustuoteteollisuutta ja asunto-osakeyhtiöitä kohdanneesta poikkeuksellisesta romahtamisesta,
miten hallitus aikoo ehkäistä ja vaimentaa näitä iskuja, jotka osuvat kansalaisiin ja yhtiöihin,
aikooko hallitus valmistella erillistä korjausrakentamisen korjauspakettia,
miten hallitus auttaa asunto-osakeyhtiöitä, jotka ovat joutuneet vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen ja ihmiset joutumassa kadulle ja
onko taloudellisessa näkymässä valtiolla tarvetta perustaa roskapankkia ongelmien ratkaisemiseksi?
Helsingissä 29.9.2023
_______________________________
Timo Suhonen /sd
