Kansanedustaja Elisa Gebhard (sd.) esittää lakialoitteessaan keinoja raskaus- ja perhevapaasyrjinnän torjumiseksi
SDP:n kansanedustaja Elisa Gebhard on tehnyt lakialoitteen, jossa hän ehdottaa perhevapaalta palaavalle tehostettua irtisanomissuojaa eli jälkisuojaa, joka jatkuisi 6 kuukautta perhevapaan päättymisen jälkeen. Lisäksi hän ehdottaa määräaikaisessa työsuhteessa olevien perhevapaata käyttävien irtisanomissuojan vahvistamista.
– Raskaus- ja perhevapaasyrjintä ovat aitoja ja vakavia työelämän ongelmia. On esimerkiksi tilanteita, joissa perhevapaalta palaavan työpaikalla on tapahtunut muutoksia ja keskeisimmät työtehtävät on siirretty muulle työyhteisölle. Tämä vaikuttaa perhevapaalta palaavan urakehitykseen ja kasvattaa riskiä tulla irtisanotuksi, Gebhard toteaa.
Yli puolet työelämää koskevista tasa-arvovaltuutetun neuvontapalveluun tulevista puheluista ja kolmasosa kirjallisista yhteydenotoista liittyy raskaussyrjintään tai sen epäilyihin.
– Perhevapaa ei nollaa kenenkään ammattitaitoa eikä sen pitäisi olla kenenkään urakehityksen tiellä. Ei ole myöskään yhteiskunnan etu, jos työn ja perhe-elämän yhdistäminen koetaan hankalaksi tai jos perheellistyvä joutuu riskeeraamaan urasuunnitelmansa, Gebhard jatkaa.
Perhevapaan vuoksi irtisanominen on tasa-arvolaissa kielletty. Silti syrjintäepäilyjä ilmenee, ja erityisen haavoittuvassa asemassa ovat määräaikaisissa työsuhteissa olevat. Esimerkkinä tästä voidaan mainita tilanne, jossa määräaikainen työsuhde päättyy perhevapaan tai raskauden aikana, ja toinen henkilö palkataan tekemään täysin samoja tehtäviä.
Myös tasa-arvovaltuutettu on suositellut kertomuksissaan eduskunnalle, että perhevapaata käyttävän suojaa vahvistettaisiin ottamalla palvelussuhdelakeihin kielto jättää määräaikainen työsopimus uusimatta raskauden tai perhevapaan vuoksi.
– Sellaiset tilanteet, joissa työnantaja jättää jatkamatta perhevapaata käyttävän, määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän työsuhdetta perhevapaan aikana tilanteessa, jossa työnantaja tarvitsee työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, olisi nimenomaisesti katsottava syrjinnäksi ellei työnantaja kykene muuta osoittamaan.
Gebhard painottaa, että kyse on todistustaakan määräytymisestä. Kummassakin aloitteen esittämässä muutoksessa on kyse siitä, että jatkossa irtisanomistilanteessa olisi työnantajan vastuulla näyttää, että syrjintää ei ole tapahtunut.
– Suomessa on eurooppalaisittain paljon määräaikaisia työsuhteita ja Orpon hallituksen päätökset tulevat vielä lisäämään määräaikaisia sopimuksia vakituisten kustannuksella. Epävarmuus työn jatkumisesta myös lisää perheen perustamiseen liittyviä huolia. Siksi tarvitaan vahvempaa lainsäädäntöä, jolla turvataan etenkin määräaikaisessa työsuhteessa olevien asemaa raskaus- ja perhevapaasyrjinnän torjumiseksi, Gebhard päättää.
