Hallintovaliokunnan sd-edustajat: Hallituksen muutettava maastapotkulakia ja löyhennettävä kolmen kuukauden sääntöä

Petteri Orpon (kok.) hallitus on kirjannut hallitusohjelmaan tavoitteen, jonka mukaan Suomeen töihin muuttaneen henkilön olisi poistuttava maasta, mikäli hänen työsuhteensa loppuu, eikä hän kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä kykene löytämään uutta työpaikkaa. Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt lakimuutosten valmistelun. Hallintovaliokunnan sd-jäsenet Eveliina Heinäluoma, Saku Nikkanen, Eemeli Peltonen ja Paula Werning kritisoivat hallituksen tavoitetta, heidän mielestään kolmen kuukauden takaraja on liian tiukka ja epärealistinen tavoite.

– Maahanmuuton on oltava hallittavalla, kestävällä ja inhimillisellä pohjalla. Nyt hallitus sahaa omaansa ja koko Suomen jalkaan, kun se luo maastapotkulain kolmen kuukauden säännöllä epävarmuutta ulkomaisten työntekijöiden keskuuteen, toteaa Eveliina Heinäluoma.

Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, jolla vastataan osaavan työvoiman tarpeeseen, vahvistetaan kasvun mahdollisuuksia ja huolehditaan, että hyvinvointivaltion palvelut voivat jatkua laadukkaina. Myös Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu, että työperusteinen maahanmuutto on Suomen talouskasvun ja palvelujen turvaamisen kannalta tärkeää. Kolmen kuukauden rajan asettaminen tulee kuitenkin heikentämään merkittävällä tavalla Suomen vetovoimaa työperäisessä maahanmuutossa. Kansainväliset otsikot maahanmuuttopolitiikan tiukennuksista heikentävät Suomen vetovoimaa entisestään.

– On ylitsepääsemätön totuus, että Suomessa on työvoimapula, joka koskee monia eri aloja. Tarvitsemme tänne työntekijöitä ja osaajia, jotta meillä on jatkossakin riittävästi hoitajia vanhainkodeissamme, tarjoilijoita ravintoloissamme ja tutkijoita yliopistoissamme. On surullista nähdä, että Suomen vetovoimaisuuden kasvattamisen sijaan hallitus aikoo rangaista ulkomailta tulevia osaajia ja työnhakijoita työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa kiristämällä. Myös lukuisat asiantuntijat ja elinkeinoelämä ovat kritisoineet tätä tavoitetta, sillä se ei tule mitenkään edistämään ratkaisujen löytymistä Suomen työvoimapulaan, toteaa Saku Nikkanen.

Yksi esimerkki alasta, joka tulisi kärsimään tästä lakimuutoksesta on suomalainen peliteollisuus, jonka työntekijöistä peräti 30 prosenttia on ulkomailta perheineen Suomeen houkuteltuja huippuosaajia. He mahdollistavat suomalaisten pelialan yritysten kyvyn menestyä kansainvälisillä makkinoilla. Nyt monet alan ulkomaalta koko perheensä Suomeen muuttaneet asiantuntijat ja heidän työnantajansa joutuvat pelkäämään tätä kaavailtua maastakarkoitusjärjestelmää.

– Kilpailu osaavasta työvoimasta tulee vain kiristymään tulevaisuudessa. Tässä kilpailussa Suomen on pärjättävä ja pystyttävä houkuttelemaan maailmalta osaajia tänne töihin. Hallituksen täytyy lähettää selkeä viesti kansainvälisille työmarkkinoille Suomen vetovoimaisuudesta ja avoimuudesta kansainvälisille osaajille. Taloutemme ja kasvumme tulee vain kärsimään, jos vaikeutamme lyhytnäköisillä päätöksillä työperäistä maahanmuuttoa Suomeen, jatkaa Eemeli Peltonen.

– Samaan aikaan hallitus tavoittelee irtisanomisen helpottamista ja pysyvän oleskeluluvan saamisen vaikeuttamista. Työntekijät voivat yhä herkemmistä syistä saada potkut ja ulkomailta Suomeen muuttanut irtisanottu saa kolmen kuukauden sisään potkut koko maasta. Suomessa tulisi olla pitkäjänteinen mahdollisuus rakentaa elämäänsä. Tämä uudistus loisi epävarmuutta ja pelkoa, joka vain heikentää kotoutumisen tehokkuutta. Työn perässä Suomeen muuttaneet ovat voineet tuoda mukanaan perheen, lapset voivat olla koulussa ja he ovat voineet asua Suomessa jo useamman vuoden. Jos vanhempi joutuu työnsaamisen kiristämisen takia poistumaan maasta, voi se repiä koko perheen jo syvälle suomalaiseen yhteiskuntaan kasvaneet juuret. Mikäli joku raja on nyt syystä tai toisesta saatava, hallitus voisi harkita edes vähän inhimillisempää kuuden kuukauden rajaa, toteaa Paula Werning.

Hallintovaliokunnan sd-ryhmä huomauttaa, että nyt esitetyt muutokset evät ole yllättävää politiikkaa perussuomalaisilta, joiden suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon on aina ollut nuivaa.

– Katseemme kääntyvätkin kokoomukseen, joka ainakin vaalipuheissa on korostanut työperäisen maahanmuuton tärkeyttä Suomen menestykselle. Vaikka esimerkiksi maahanmuuttovirasto on todennut, etteivät esitetyt muutokset ole suuria nykykäytäntöön, tulee tosiasiassa työnantajan ilmoitusvelvollisuus tai jonkinlaisen automaation säätäminen muuttamaan nykytilaa merkittävästi. Toivommekin kokoomukselta nyt selkärankaa laittaa piste tämän vahingollisen hankkeen valmistelulle, sd-edustajat toteavat.