Hallintovaliokunnan Heinäluoma ja Nikkanen: Rinkeby opettaa, että lähiöistä ja niiden ihmisistä on pidettävä huolta
Hallintovaliokunta vieraili Tukholmassa. Tutustumisen aiheena oli Ruotsin lisääntynyt jengiväkivalta. Hallintovaliokunnan jäsenet Eveliina Heinäluoman ja Saku Nikkanen saivat matkan aikana hyvän näkymän paitsi Ruotsin tilanteeseen, myös evästyksiä siihen, mitä Suomessa on Ruotsista opittava. Yksi oppi on lähiöistä ja niiden ihmisistä huolehtiminen. Ennen matkaa valiokunta sai Suomen poliisijohdolta kattavan selvityksen Suomen tilanteesta nuorisorikollisuuden, jengirikollisuuden ja perinteisen järjestäytyneen rikollisuuden osalta.
– Matkan opit ovat tärkeitä valiokunnalle, kun haluamme varmistaa, ettei Suomessa tilanne katujengien, väkivallan ja huumekaupan ongelmien suhteen lähde eskaloitumaan. Lisääntynyt väkivalta ja jengiytyminen ovat vakavia ilmiöitä, joiden syihin ja seurauksiin on puututtava nopeasti, jotta vältymme vastaavalta kehitykseltä kuin Ruotsissa, sanoo Nikkanen.
Edustajat toteavat, että tarvitsemme uusia toimenpiteitä jengien hajottamiseen, mutta vierailun perusteella on syytä muistaa, että Suomessa on jo nyt hyviä toimintatapoja, joista olisi hyvä pitää kiinni. Tarvitsemmekin niin kovia kuin myös pehmeitä keinoja. Kun nuorten oirehtimiseen puututaan nopeasti, voidaan rikollisuuden kierre katkaista.
– Viime hallituskaudella vahvistettiin monia työkaluja, joilla nuoriin rikoksentekijöihin voidaan tarttua, ja joiden avulla heidät voidaan ohjata pois rikolliselta polulta. Esimerkiksi nuorten rikollisuutta ennaltaehkäisevää poliisin, nuoriso- ja sosiaalityön ankkuritoimintaa ja ennalta estävää työtä on tehty jo pitkään ympäri Suomea ja sen vaikutukset ovat olleet rohkaisevia, toteaa Heinäluoma.
Hyvinvoiva nuori ei ajaudu rikolliselle tielle. Jengeissä liikkuu paljon myös ulkomaalaistaustaisia nuoria. Niitä nuoria, joiden kasvuympäristö on tutkitusti turvattomampi verrattuna muihin nuoriin. Asia on edustajien mukaan tunnistettava, jotta näitä nuoria voidaan auttaa, mutta leimakirveillä ei rakenneta turvallisempaa Suomea. Kaikkia maahanmuuttajanuoria yksioikoisesti leimaamalla ongelma ei vähene tippakaan, vaan päinvastoin: tällainen politiikka syrjäyttää nuoria entisestään ja ajaa heidät juuri sinne, miltä haluamme heitä suojella, eli jengien pariin.
– Meidän on luotava näille nuorille luottamusta tulevaan. Meidän on pystyttävä tukemaan tehokkaammin maahanmuuttajanuoria ja heidän perheitään. Tarvitaan myös velvoittavampaa kotoutumistyötä perheiden kanssa. Suomen kielen oppimisella on keskeinen rooli kiinnittymisessä yhteiskuntaamme. Ihmiselle itselleen se on turvatumman tulevaisuuden avain, summaa Heinäluoma.
Kovilla toimilla tartutaan jengitoiminnan kovaan ytimeen, etenkin aikuisiin toimijoihin. Näiden ihmisten ei pidä antaa käyttää haavoittuvaisia nuoria ihmisiä hyväkseen.
– Pelkät pehmeät keinot eivät riitä lähettämään sitä viestiä, ettei rikolliselle tielle kannata lähteä. Siksi keinoja puuttua järjestäytyneeseen rikollisuuteen on edelleen lisättävä. Laittomien aseiden hallussapidosta on määrättävä tuntuva rangaistus, keinoja puuttua järjestäytyneeseen rikollisuuteen on lisättävä ja jengirikollisuuden ytimeen on sovellettava kovennettuja rangaistuksia, toteaa Nikkanen.
Ruotsissa tavatut asiantuntijat painottivat, että jengirikollisuuden lopettamisessa avainasemassa ovat asuinalueiden eriytymisen pysäyttäminen sekä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Ruotsissa alueiden eriytymiskehitys on vakavalla tolalla. Huono-osaisuus kasautuu tiettyihin lähiöihin, jotka toimivat katujengien kasvuympäristönä. Siksi Ruotsissa ollaan ottamassa käyttöön mm. uusi lainsäädäntö, joka velvoittaa kuntia ehkäisemään rikoksia ja raportoimaan toimien vaikuttavuudesta. Kunnat saavat tähän työhön myös valtiolta rahoitusta.
– Toivon tämän viestin herättävän maamme hallituksen. Toivottomuus on rikollisjengien paras sisäänheittäjä. Kun lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tilannetta kurjistetaan, luodaan maaperää jengiytymiselle. Rikollisjengit kukoistavat sellaisessa ympäristössä, jossa eriarvoistuminen kasvaa, asuinalueet eriytyvät ja jossa viestimme lapsille ja nuorille on, ettei heillä ole sijaa tässä yhteiskunnassa, sanoo Heinäluoma.
Suomen hallituksen olisi edustajien mukaan harkittava uudelleen päätöksiään heikentää lapsiperheiden toimeentuloa, lakkauttaa valtakunnallinen lähiöohjelma ja heikentää kuntien mahdollisuuksia torjua eriytymiskehitystä asuntopolitiikan työkaluilla.
– Lähiöohjelman hautaaminen on lyhytnäköistä politiikkaa. Myös perheisiin osuvat ja eriarvoisuutta lisäävät leikkaukset tulevat niittämään inhaa satoa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy, varhainen ja riittävä tuki esikoulusta opintoihin ja perheille suunnatut tukitoimet ovat parasta jengiytymisen ennaltaehkäisyä. Jokaisella pitää olla näkymä sellaiseen tulevaisuuteen, jossa rehellinen työ ja arki kantavat, edustajat päättävät.
