Hallintovaliokunnan demarit: Hallitus leikkaa sittenkin sisäisestä turvallisuudesta, vaikka toisin vannottiin
Hallintovaliokunnan demarijäsenet Eemeli Peltonen, Eveliina Heinäluoma, Saku Nikkanen ja Paula Werning ovat huolissaan hallituksen uusien sopeutustoimien vaikutuksista sisäiseen turvallisuuteen. Hallituksen julkisen talouden suunnitelman perusteella sisäinen turvallisuus ei ole välttymästä heikennyksiltä, vaikka toisin luvattiin. Valiokunta antoi perjantaina julkisen talouden suunnitelmasta lausuntonsa, johon SDP jätti eriävän mielipiteen.
– Vielä kehysriihessä hallitus antoi ymmärtää, että hallituksen uusilla sopeutuspäätöksillä ei heikennetä sisäistä turvallisuutta. Hallituksen julkisen talouden suunnitelman perusteella on käynyt kuitenkin yhä selvemmäksi, että tämän lupauksen perusta horjuu pahasti. Keskeisistä sisäisen turvallisuuden viranomaisista esimerkiksi Tulli on tuonut esiin vakavan huolensa hallituksen heikennysten seurauksista. Tullista uhkaa muodostua unohdettu turvallisuusviranomainen, jos hallituksen sopeutuspäätöksiä ei nyt esitetystä kohtuullisteta, Peltonen toteaa.
Hallintovaliokunnan demarijäsenet pitävätkin tärkeänä, että hallintovaliokunta päätyi kirjaamaan lausuntoonsa julkisen talouden suunnitelmasta, että hallituksen tulee vielä arvioida Tulliin kohdistuvia säästövelvoitteita. Seuraavaksi katseet kääntyvät hallitukseen, tuleeko se arvioimaan leikkauksensa valiokunnan tahdon mukaisesti.
– Nykymaailmassa ihmiset ja tavarat liikkuvat maiden rajojen yli jatkuvasti. Samalla myös rikolliset ja laittomat tavarat kulkevat rajojen yli. Siksi myös Tullin toiminta on entistä tärkeämmässä roolissa estämässä rikollista toimintaa. Jo aikaisemmin Tulli on tuonut esiin näkemyksensä siitä, että leikkaukset hallituksen esittämässä mittakaavassa uhkaavat lisätä huumeiden ja muiden laittomuuksien pääsyä Suomeen. Onko hallitus unohtanut Tullin tärkeyden sisäisen turvallisuuden takaajana? Heinäluoma kysyy.
Tullin lisäksi hallintovaliokunnan demarit kantavat huolta Rajavartiolaitoksen määrärahoista kehyskauden aikana. Rajavartiolaitos on tuonut esiin huolensa yli 20 miljoonan euron perusrahoituksen vajeesta, joka on seurausta toimintamenojen kasvupaineesta. Tätä perusrahoituksen vajetta hallitus ei ole ilmoittanut kokonaan kattavansa.
– Jo viime syksynä hallintovaliokunta otti kantaa sen puolesta, että Rajavartiolaitoksen määrärahat on turvattava pitkäjänteisesti. Nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Rajavartiolaitokselle on turvattava riittävät resurssit kehyskaudella siten, että sekä henkilöstön määrä että tekninen kyvykkyys voidaan turvata. Hallitus on viestinyt, että rajan henkilöstön määrää ei vähennetä, mutta perusrahoituksen vajeen kattamisesta ei ole annettu yksiselitteistä lupausta. Nyt olisi sen aika, jotta epävarmuus asian ympärillä viimeinkin laantuisi, Nikkanen sanoo.
Hallintovaliokunnan demarijäsenet kantavat huolta myös hallituksen kuntiin ja hyvinvointialueisiin kohdistuvien heikennysten vaikutuksista suoraan ja välillisesti sisäiseen turvallisuuteen. Juuri kunnissa ja hyvinvointialueilla tehdään se vaikuttava ennaltaehkäisevä työ, jonka avulla esimerkiksi pahoinvointia ja rikollisuutta voidaan torjua.
– Aivan liian usein julkisessa keskustelussa unohtuu, että hyvinvointialueilla on vastuu soten lisäksi palo- ja pelastustoimen palveluista. Kehysriihen päätöksillä hyvinvointialueiden taloudellinen liikkumavara kaventuu entisestään. Alueilla onkin nyt toimittava viisaasti ja suojattava palo- ja pelastustoimen palveluita hallituksen heikennyksiltä. On selvää, että palo- ja pelastuspalvelut tarvitsevat työrauhaa sopeutushuolilta, Werning sanoo.
