Gebhard, Forsgrén ja Partanen vaativat merkittävää muutosta rikoslainsäädäntöön – taustalla uhrien asema Vastaamon tietomurrossa
Kansanedustajat Elisa Gebhard (sd.), Bella Forsgrén (vihr) ja Karoliina Partanen (kok.) yhteistyössä alkavat kerätä nimiä merkittävään lakialoitteeseen, joka tähtää rikosten uhrien oikeuksien vahvistamiseen erityisesti silloin, kun rikos kohdistuu suureen henkilöjoukkoon, kuten vuoden 2020 Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurrossa. Aloitteessa esitetään uudistuksia oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettuun lakiin sekä esitutkintalakiin.
– Kymmenien tuhansien uhrien tilanne on järkyttävä ja erityisen vaikea. Tietomurto on korostanut suurille asianomistajajoukoille kohdistuvien rikosten käsittelyn ongelmia nykyisessä lainsäädännössä ja osoittanut tarpeen prosessien uhrien oikeuksien parempaan toteutumiseen. Siksi lakialoitteemme tavoitteena on tehostaa tällaisten rikosten käsittelyä ja varmistaa uhrien realistinen mahdollisuus vaatia ja saada korvauksia aiheutuneista vahingoista, kertoo Vihreiden kansanedustaja Bella Forsgrén.
– Oikeuden saatavuus ei saa olla kiinni siitä, kuinka isoon joukkoon rikos kohdistuu. Oikeusjärjestelmällemme ovat kuitenkin melko vieraita tilanteet, joissa yhden rikoksen uhreja voi olla kymmeniä tuhansia. Lisäksi oikeuslaitoksemme on kuormittunut ja käsittelyajat pitkiä, joten prosessien sujuvoittamiseksi tarvitaan uusia keinoja, toteaa SDP:n kansanedustaja Elisa Gebhard.
– Uudistus vapauttaisi koko oikeudenhoidon resursseja. Poliisi, syyttäjä ja tuomioistuin hoitaisi prosessia rikoksen uhrien avustajaksi määrätyn yhden edustajan kanssa. Niukkoja resursseja koko oikeudenhoidossa on pystyttävä käyttämään mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja siksi uudistus on tärkeä, toteaa Kokoomuksen kansanedustaja Karoliina Partanen.
Aloitteen keskeinen ehdotus on rikosuhriavustajan tehtävän käyttöönotto. Tuomioistuin määräisi rikosuhriavustajan edustamaan kollektiivisesti rikoksen asianomistajia, mikä mahdollistaisi tehokkaamman ja yhtenäisemmän edustuksen sekä oikeudenkäynnissä että esitutkinnassa. Rikosuhriavustaja toimisi asianomistajien puolesta esittäen korvausvaatimuksia ja huolehtien mahdollisesti tuomittujen korvausten perinnästä ja jakamisesta. Rikosuhriavustajan tehtävä on verrattavissa esimerkiksi konkurssipesänhoitajan rooliin.
Lakialoitteessa korostetaan, että ilman ehdotettua muutosta, oikeuslaitoksemme ei kykene riittävällä tavalla käsittelemään laajamittaisiin joukkoihin kohdistuvia rikoksia. Aloitteella pyritään varmistamaan, että jokaisella rikoksen kohteeksi joutuneella on realistinen mahdollisuus vaatia ja saada korvauksia aiheutuneista vahingoista. Suomen Asianajajaliittoa on konsultoitu aloitteen juridisen sisällön osalta.
Vastaamon tietomurrossa yli 33 000 ihmisen arkaluonteiset potilas- ja henkilötiedot ryöstettiin ja vuodettiin verkkoon potilastietokannan riittämättömän suojauksen takia. Tietomurron seurauksena uhrien yksityiskohtaiset potilaskertomukset vuodettiin ja heidän henkilötietojaan käytettiin erilaisiin petoksiin. Lakialoitteen myötä Suomi ottaisi askeleen kohti oikeudenmukaisempaa ja tehokkaampaa oikeusjärjestelmää, joka kykenee vastaamaan nykyajan vaatimuksiin ja turvaamaan rikosten uhrien oikeudet entistä paremmin.
– On tärkeää varmistaa, että mikäli vastaavaa tapahtuu tulevaisuudessa, ei enää yksikään uhri joudu yhtä epäinhimilliseen ja epäoikeudenmukaiseen asemaan taistellessaan omien oikeuksiensa puolesta tilanteessa, jossa heidän yksityisyyttään on loukattu räikeästi. Siksi toivomme, että hallitus suhtautuu tähän aloitteeseen sen ansaitsemalla vakavuudella, summaavat kansanedustajat yhdessä.
Lisätiedot:
Elisa Gebhard
p. 050 575 1723
Bella Forsgrén
p. 050 514 3361
Karoliina Partanen
p. 050 494 3585
