Filatov: Toimeentulotukimenot kasvavat, vaikka työttömyys alenee
Työllisyyden makroluvut kehittyvät positiiviseen suuntaan, mutta samaan aikaan hallitus arvioi, että toimeentulotukimenoihin tarvitaan enemmän rahaa kuin tänä vuonna.
-Tässä yhtälössä mättää joku, ja se pitää analysoida, eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) vaatii.
Hän kysyy, onko toimeentulotukimenojen kasvu seurausta asumiskulujen kasvusta, lääkekulujen leikkauksista, aktiivimallista, perusturvanleikkauksista vai mistä. Budjettikäsittelyssä vastausta ei ole löytynyt. Se pitää löytyä, jotta politiikan tulokset saadaan näkyviksi.
– Vai onko toimeentulotuenkasvu seurausta työelämän rakennemuutoksista? Ketkä ovat niitä ihmisiä, jotka ajautuvat työstä huolimatta toimeentulotukiriippuvaisiksi? Miten sitä voitaisiin ehkäistä? Sillä jos ihminen joutuu työtulojen lisäksi hakemaan toimeentulotukea, niin se syö työn arvoa.
– Politiikassa sanotaan usein, että työllisyys on parasta sosiaaliturvaa. Olen itsekin sanonut niin, mutta alan olla sitä mieltä, että väite on vanhanaikainen. Työllisyys ei aina ole parasta sosiaaliturvaa. Esimerkiksi pienituloisuusrajan alla olevista lapsiperheistä puolessa toinen vanhemmista käy töissä ja silti perheissä eletään köyhyydessä. Työelämän kahtiajakautuneisuus näkyy.
Filatovin mukaan työn ja toimeentulon laatuun on kiinnitettävä huomiota. Halpatyömarkkinoiden luominen ei pelasta hyvinvointivaltion rahoituspohjaa, vaan syö yhteiskunnan yhteenkuuluvuutta.
– Työllisyysaste arvottaa samalla tavalla ihmisen, joka tekee kokoaikaisesti hyväpalkkaista työtä, elää ilman mitään sosiaalisia tulonsiirtoja ja ihmisen, jolla on ehkä muutama tunti kuukaudessa töitä. Työllisyyden julkisen talouden hyöty näiden kahden työllisen välillä ei ole yhteismitallista.
– Sama koske työttömyyden alenemista. Kun pitkäaikaistyöttömyys vähenee, se ei tarkoita automaattisesti sitä, että ihmiset ovat päässet töihin, vaikka ministerit usein näin sanovat. On mentävä syvemmälle makrolukujen sisälle.
