Ex-ministeri Lindén: Faktat pöytään sotemenojen kasvusta
Entinen perhe- ja peruspalveluministeri Lindén vaatii, että sote-menojen kasvusta puhuttaisiin enemmän faktoihin perustuen. Hän muistuttaa, että hallitus on vastuussa sote-alueiden suurista leikkaussuunnitelmista.
– Vuoden 2023 sote-kustannusten kasvu ei johtunut sote-uudistuksesta, vaan muun muassa ennakoitua suuremmista kustannuksista, kuten palkoista ja tarvikkeista. Kunnille jääneet vastuut olisivat johtaneet merkittäviin kuntaveron korotuksiin. Jopa 1-3 prosenttiin, huomauttaa Lindén.
Laki sallii alijäämän jälkikäteistarkistuksen vuonna 2025, mutta se koskee vain vuoden 2023 alijäämää. Tämä synnyttää ”hirttosilmukan”, jossa alueet joutuvat leikkaamaan palveluistaan, koska rahoitus ei kata muiden vuosien alijäämiä.
Lindénin mukaan hallituksessa ja valtiovarainministeriössä tiedetään aivan hyvin, että alueet eivät pysty näin suuriin sopeutuksiin. – Näyttää siltä, että alueet halutaan saada tekemään ”kaikki mahdollinen, mikä tehtävissä on”. Tästä puolestaan seuraa, että alueet tekevät tuhoisia leikkauksia palveluihin, jotka on myöhemmin pakko korjata, ja usein kalliimmalla.
– Vaikka toisin saatetaan väittää, kestäviä ratkaisuja on olemassa. Esimerkiksi omalääkäri- ja omahoitajamalli parantaisi perustason hoidon jatkuvuutta ja vähentäisi erikoissairaanhoitoon kohdistuvaa kuormitusta, ehdottaa Lindén.
– Suomi käyttää julkiseen terveydenhuoltoon vähemmän resursseja kuin verrokkimaat. Terveydentilamme ja ikärakenteemme perustelisi suuremmankin resurssoinnin. Moni kevyemmin verottava maa, kuten Iso-Britannia, on jo vuosikymmenet tarjonnut väestölleen maksuttoman ja jonottoman perusterveydenhuollon – sellaisen suomalaisetkin ansaitsivat, Lindén päättää.
