Ajankohtaista

Maria Guzeninashared image on Instagram

Espoon valtuuston tämän vaalikauden viimeisen kokouksen kunniaksi viimeinen yhteiskuva valtuuston puheenjohtajistona. Kiitos hyvästä yhteistyöstä Sirpa ja Marika!maria_guzenina

Eero Heinäluomashared tweet on Twitter

Terrori-isku lasten-nuorten konserttiin kertoo poikkeuksellisesta julmuudesta ja elämästä vieraantumisesta. Ajatukset uhreissa ja omaisissa.

Miapetra Kumpula-Nshared tweet on Twitter

Terveisiä työmatkalta EU naapurimaasta. Riittääkö tuntemus: pari vinkkiä 5p valuutta leu. 3p presidentti Dodon. 1p pääkaupunki Chisinau🇦🇩

Tuula Haatainenshared image on Instagram

Hanami Roihuvuoren kirsikkapuistossa vetää puoleensa lähes hartaaseen kukinnan ihailuun. Illan pitkä lenkki Tullisaaressa. Hieno päivä🌸haatainent

sirpa paateroshared tweet on Twitter

Länsi-kotkan ty 110v juhlassa Erkki Tuomioja: luokkayhteiskunta on tulossa mutta luokkatietoisuus ei samassa mitassa, vaan kanavoituu toisin

Riitta Myller

Myller Riitta

Kansanedustaja
riittamyller.fi

Avustaja: Tommi Heino
Email: tommi.heino(ät)eduskunta.fi
Puh. 050 574 1491

Toimielinjäsenyydet ja tehtävät eduskunnassa:

Ympäristövaliokunta
Suuri valiokunta (varajäsen)
Valtiovarainvaliokunta (varajäsen)

Olen paljasjalkainen joensuulainen, suku on Kiihtelysvaarasta. Olen opiskellut Tampereen yliopistossa sosiologiaa ja valmistunut sieltä kirjastonhoitajaksi, mutta pitänyt kirjani kotikaupungissa. Joensuusta käsin kävin töissä, niin eduskunnassa vuosina 1987-1995, kuten myös tämän jälkeen Brysselissä ja Strasbourgissa, ollessani 14.5 vuotta Euroopan parlamentin jäsen. Tämän jälkeen palasin Suomeen ja kotimaan politiikkaan sekä eduskuntaan kevään 2011 vaaleissa.

Kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin, olin niiden 16 ensimmäisen MEP:n joukossa, jotka eduskunta valitsi edustamaan suomalaisia. Eduskunnassa olin alkuaan liikennevaliokunnassa toimittajataustani vuoksi, liikennevaliokuntaanhan kuuluivat myös viestintäasiat. Asunto- ja ympäristöasioista tuli toinen silloinen leipälajini. Ympäristö- ja ilmastonmuutoskysymykset työllistivät aluepolitiikan lisäksi myös Euroopan parlamentissa, jossa olin pitkään myös yksi ryhmän varapuheenjohtajista.

Eduskuntaan tulin uudelleen vuoden 2011 vaaleissa. Asunto- ja ympäristöasioita hoidan nyt valtiovarainvaliokunnan jaostossa. Sekä valtiovarainvaliokunnan että toisen päävaliokuntani Suuren valiokunnan työtä on tahdittanut eurokriisi. Toki siellä käydään läpi kaikki muutkin Euroopan Unionin hallitusvälisessä päätöksenteossa eli eri sektorineuvostoissa olevat asiat sekä päämiesten (Suomesta pääministeri) käsittelyssä olevat asiat. Suomalaiseen erityispiirteeseen kuuluu se, että hallitus ei mene sopimaan asioita EU:n tasolla ilman, että eduskunta suuren valiokunnan kautta ottaa kantaa ja evästää hallitusta. Hallituksen on toimittava eduskunnan tahdon mukaan näissäkin asioissa.

Kansalaiskeskustelun kannalta ongelma, on että eduskunta käy keskustelut valiokunnassa suljettujen ovien takana. Itse kehittäisin systeemiämme niin, että isot ja merkittävät EU pöydillä käsiteltävät asiat puhuttaisiin myös kansalaisten kuullen isossa salissa. On ollut todella mielenkiintoista katsoa nyt EU päätöksentekoa kansallisesta näkökulmasta, miten oma päätöksentekomme toimii Euroopan Unioniin päin. Eurooppa-asioihinhan varsinaisesti perehdyin Euroopan parlamentti vuosinani ja siksi pidän edelleen tärkeänä sitä että kansan valitsemat elimet, Euroopan parlamentti ja kansalliset parlamentit ovat keskeisessä asemassa päätöksentekijöinä. Kansalaisten mukaan ottaminen ja osallistaminen ovat avainkysymyksiä. Euroopan Unioni voi toimia vain kansalaistensa tuella ja tuki on ansaittava.

Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän monipuolistaminen alueen vahvuuksista lähtien on tärkeimmistä tämän hetken asioista, joihin haluan vaikuttaa. Olen mukana eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan työssä, sen kestävä kasvujaostossa, jossa asiantuntijoita kuullen etsitään tulevaisuuden nokioita. Pohjois-Karjalalle se on metsä ja kaikki se uusi mitä puusta on mahdollisuus saada. Toki muitakin kasvualoja on, monessa niissä on mukana Venäjä ja rajan läheisyys