Ihalainen: Yritystuet kaipaavat uudistusta – Säilyttämisestä uuden luomiseen

Ajankohtaista 13:12

Lauri Ihalainen

Yritystukien yhteenlaskettu määrä oli vuonna 2016 noin 5 miljardia euroa. Suurin osa niistä muodostuu verotuista ja avustuksista, vähäisempi osa lainoista ja pääomasijoituksista. Näiden lisäksi maa-, metsä- ja kalatalouteen suuntautuu noin miljardin tuki.

Sipilän hallitus on aikeissa arvioida syksyn budjettiriihessä yritystuille asetettavia tavoitteita ja karsimiskohteita. Työ ei ole helppo ja tukien karsimisessa tulee edetä asteittain ja taata yrityksille riittävästi aikaa varautua yritystukimuutoksiin. Olisi perusteltua muuttaa yritystukien painopistettä vahvistamalla tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotukia. Tekesin rahoitus pitäisi palauttaa leikkauksia edeltäneelle tasolle.

SDP on asettanut yritystukijärjestelmän uudelleenarvioinnille seuraavat tavoitteet:

  • Siirretään tukien painopistettä T&K&I-tukiin.
  • Kannustetaan uusia yrityksiä ja tuetaan pk-sektorin kasvua.
  • Tuetaan pk-yritysten kansainvälistymistä.
  • Karsitaan tarpeettomia tukia ja siirretään painopistettä asteittain suorista tuista lainoihin.
  • Tukien tulee olla pääsääntöisesti määräaikaisia (pidempiaikaisia tukia tulee arvioida tapauskohtaisesti).
  • Karsitaan energiapolitiikan päällekkäisiä ohjauskeinoja.
  • Tehostetaan ja luodaan kannustavuutta maatalouden tukijärjestelmiin.
  • Puretaan tarpeetonta byrokratiaa ja selkeytetään tukijärjestelmiä ja tukien hakemista.

Tehtyjen selvitysten perusteella osa yritystuista on säilyttäviä, ei uudistavia, eivätkä ne tue innovaatioita, kasvua tai työllisyyttä. Kansainvälisten selvitysten perusteella erityisesti kp-sektorin tutkimus- ja kehitystoimiin suunnatuilla tuilla saavutetaan paras vaikutus. Pidemmän aikavälin tavoitteena – ei kertaheitolla – tulee olla yritystukien määrän karsiminen ja yritystuki- ja verojärjestelmien yksinkertaistaminen.

Yritystukipolitiikassa on tarve siirtää painopistettä reippaasti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotukiin. Niillä koulutuspanostusten ohella luodaan osaamisperusteisia kasvun mahdollisuuksia. Tähän tavoitteeseen sopivat erittäin huonosti tutkimus- ja koulutusleikkaukset sekä Tekesin rahoituksen tuntuvat leikkaukset.

Vientivetoisen kasvun nyt käynnistyessä on tärkeää, että erityisesti vientiin pohjautuvan teollisuuden ja palvelujen kustannuksia ei poliittisilla päätöksillä kasvateta. Kilpailukykysopimus paransi kustannuskilpailukykyä ja viennin edellytyksiä.

Aktiivisen työvoimapolitiikan rahoitusta on hallituksen toimesta vähennetty ja palkkatuella työllistämisen edellytykset ovat heikentyneet. SDP pitää perusteltuna, että palkkatukirahoituksesta huolehditaan. Vastaava tuki esimerkiksi Ruotsissa on noin viisinkertainen ja palveluresurssit moninkertaiset Suomeen verrattuna. Palkkatuettu työ ei aina johda pysyvään työllistymiseen, mutta sen avulla voidaan estää syrjäytymistä ja parantaa ihmisen valmiuksia päästä takaisin työmarkkinoille.

Toivon hallituksen tarttuvan näihin esityksiin syksyn budjettiriihessään.