Ihalainen: Teknologian murroksesta paremman työllisyyden Suomeen: kuusi keinoa

Ajankohtaista 13:23

100-vuotiaan Suomen kehitystä voi arvioida erilaisilla mittareilla. Matka on ollut historiallisesti huikea monista vastoinkäymisistä huolimatta. Elintaso- ja hyvinvointimittareilla sijoitumme 10-15 parhaan maan joukkoon maailmassa.

Sotien jälkeen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen on suurin kansallinen innovaatio. Tasa-arvon tavoittelussa on vielä paljon töitä. Tuloerot ovat kääntyneet kasvuun mm. hallituksen budjettilinjausten johdosta. Lasten ja nuorten mahdollisuudet varallisuudesta riippumatta koulutukseen on ollut suurimpia tasa-arvotekoja.  Kansalaisten terveys on kohentunut, eliniät pidentyneet. Työaika on 100 vuodessa puolittunut yli 3000 tunnista alle 1700 tuntiin. Työn tuottavuus on nostanut elintasoamme. Työmarkkinoilla on kyetty rakentamaan – sopimusyhteiskunnan voimin- valtakunnallisten sopimusten antamaa vähimmäisturvaa. Joskin sitä nyt yritetään murentaa. Elinkeinoelämän poliittisen oikeiston retoriikasta löytyy vain yksi lääke Suomen talouden kuntoon saattamiseen: palkansaajan sopimusturvan rapauttaminen ja sopiminen vain paikallisesti. Lieneekö ajateltu, että työrauhavelvoitteetkin siirtyisi liittotasolta paikallisesti päätettäväksi. Muutaman sadan liittosopimuksen sijasta työrauha myytäisiin työpaikoittain.

 Väitteet jäykistä työmarkkinoista ja paikallisten sopimusten vähäisyydestä ovat vailla todellisuuspohjaa

Katse Suomen kasvun ja työllisyyden kannalta pitäisi olla ihan muissa asioissa. Työn tuottavuuden kasvu on tärkein moottori elintason nousulle. Nyt se näyttää julkisessa keskustelussa unohtuneen. Mieleen nousee ajatus, onkohan meillä pääomakin tehottomuuskuplassa. Aineellisen pääoman painotuksista tulee siirtyä tukemaan enemmän henkisen pääoman kasvua sekä tuetaan osaamisperusteisen talouskasvun vauhdittamista niin, että saadaan uusia innovaatioita ja ideoita.

Digitalisaatio, tekoäly, robotit eivät johda työn loppumiseen, se muuttaa muotoa ja polarisoi työmarkkinoita. Työn tuottavuutta ja kestävää talouskasvua voidaan nostaa myös Suomessa, jos syntyy uusia ideoita, panostetaan koulutukseen ja tutkimukseen. Vientiteollisuuden osuus on edelleenkin liian kapealla pohjalla ja siksi haavoittuva maailmantalouden murheille. Korkean jalostusasteen tuotteita ja palveluja tarvitaan viennin voimaksi.

Paikallista sopimusta on TEM:n tekemän selvityksen mukaan Kiky-sopimukseen perustuen lisätty merkittävästi, mutta yhdessä sopijapuolten kesken. Ihmiset ovat valmiita kouluttautumaan uusiin työtehtäviin ja pendelöimään töiden perässä yhä etäämmältä. Työntekijät joustavat työelämässä sekä ovat sitoutuneita tekemään tulosta. Joustetaan muualta, että työ- ja perhe-elämä eivät ole aina tasapainossa. Työn ja muun elämän raja hämärtyy. Vieläkö pitäisi lisätä joustoja. Työmarkkinasopimusten antama sopimusturva ei ole ollut kasvun ja työllistettävyyden este. Haasteet ovat ihan muualla.

Käymässä oleva teknologinen murros pitää kääntää mahdollisuudeksi. Ihmisissä olevan henkisen pääoman ja osaamisen ammentaminen yhdistettynä yhteistyötaitoihin on kasvun ja työllisyyden ykkösasioita. Tämä edellyttää monen politiikkalinjauksissa mm. seuraavia asioita:

  1. Lisätään koulutusta ja sen laatua nuorille ja työelämässä oleville ja tuetaan henkisen pääoman kartuttamisesta: estetään koulutuksellisen eriarvoisuuden kasvu. Koulutus on parasta työsuhdeturvaa, jolla edistetään mm. siirtymistä työstä ja ammatista toiseen.
  2. Leikkaamisen sijaan vahvistetaan tutkimus- ja innovaatiopanostuksia: näin luodaan pitkän aikavälin kasvupohjaa
  3. Tehdään työpaikoilla tuottavuuden kehittämisen, koulutukseen panostamisen ja työhyvinvoinnin liitto. Kehitetään tasaverosta paikallista sopimista rikkomatta sopimusten yleissitovuutta: eli vahvistetaan sosiaalista- ja luottamuspääomaa työpaikoilla.
  4. Laaditaan laajalla pohjalla seuraavalle vaalikaudelle ulottuva tiekartta työn ja työpaikkojen paremmasta kohtaamisesta. Työ edellyttää usealle politiikan lohkolle ulottuvaa yhtäaikaisia ratkaisuja alkaen asuntopolitiikasta, koulutuksesta ja perheiden elämäntilanteen parempaan tukemiseen.
  5. Rakennetaan suvaitsevaista ja tasa-arvoista yhteiskuntaa myös maahan muuttaneille. Suomi ja työmarkkinat tulevat monikulttuuristumaan. Ikärakenteestamme johtuen monien alueiden työikäisten väestönkasvu on jo nyt maahanmuuttajien varassa.
  6. On varoittava kaupungistumisen ja maaseutujen kehittämisen asettamista vastakkain. Kaupungistuminen ja ihmisten muutto kasvukeskuksiin on tosiasia, mutta maaseutuja ja kuntia voidaan kehittää heidän vahvuuksillaan. Hyvinvointiyhteiskunnan peruspalvelujen tulee ulottua kaikille asuinpaikasta riippumatta.