Ihalainen: Nuorisotakuun periaatteita ei saa unohtaa – jokainen nuori ansaitsee oman paikkansa koulutus- ja työelämässä

Ajankohtaista 09:36

Lauri Ihalainen

Joka kesä tuhannet nuoret joutuvat käsittelemään karvaan pettymyksen: opiskelupaikka jäi haaveeksi ja edessä on epävarma syksy. Vuonna 2013 voimaan tulleen nuorisotakuun tarkoitus on poistaa epävarmuutta ja tarjota nuorelle erilaisia mahdollisuuksia edetä kohti omaa opiskelupaikkaa, vaikka se kevään yhteishaussa olisikin jäänyt vielä saamatta.

Laadukas ja ajantasainen koulutus on tehokasta työllisyyspolitiikkaa ja parasta työsuhdeturvaa työelämän muutoksissa. Koulutus estää tehokkaasti syrjäytymistä ja eriarvoistumista. Pelkän peruskoulun varassa työllisyysaste on noin 40 prosenttia kun keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste on noin 70 prosenttia ja korkeakoulutettujen työllisyysaste noin 80 prosenttia. Perusasteen koulutuksen varassa olevien työvuosien odotusarviot ovat miehillä vain 24 vuotta ja naisilla 20,6 vuotta. Oppivelvollisuusiän pidentäminen on tehokas keino varmistaa, että nuoret eivät putoa koulutuksen ulkopuolelle ja varmin keino tukea työllistymistä.

SDP on ollut nuorisotakuun rakentaja ja kehittäjä. Nuorisotakuun idea on rakentaa varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kautta siltoja työmarkkinoille niin, että nuoren eri elämänvaiheet ovat turvallisesti hallussa. Liian monella nuorella ei ole pyrkimyksistään huolimatta haluamaansa koulutuspaikkaa. Niille nuorille, joilla ei ole eri syistä johtuen riittäviä edellytyksiä suoraan toisen asteen tutkinnon suorittamiseen, tarvitaan paikka ammatilliseen koulutukseen tai lukioon valmistavassa koulutuksessa, työpajassa tai kymppiluokalla.

Kymppiluokkaa olisi syytä kehittää uudeksi avoimeksi toiseksi asteeksi. Avoimella toisella asteella opiskelija opiskelisi toisen asteen oppilaitoksen yhteydessä, eikä enää peruskoulussa. Hän voisi korottaa peruskoulun arvosanojaan tutkintojen avulla ja samalla tehdä avoimia opintoja toisella asteella aineissa, joita hän opintojaan jatkaessa tarvitsee.

Niille nuorille, jotka eivät heti löydä tai pääse nuoriso- ja koulutustakuuidean mukaisesti opiskelemaan, tarjotaan työ- harjoittelu-, työkokeilu-, oppisopimus- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden sisällä työttömyyden alkamisesta. Tätä tuetaan yhdistetyllä uudella palkkatuella, johon on varattava riittävä rahoitus.

SAK:n tavoittelema Perustaitotakuu vastaa meidän käsityksiämme siitä, millaisia panostuksia meidän on tehtävä työllisyysasteen parantamiseksi ja inhimillisen pääomamme vahvistamiseksi. Tarvitsemme myös koulutuksellisia toimenpiteitä toisaalta pelkän peruskoulun varassa olevien koulutustason nostamiseksi sekä tukemaan ihmisiä työelämän muutoksista selviämisessä.

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tulee vakinaistaa ja varmistaa, että kaikilla nuorilla aikuisilla on riittävä toisen asteen koulutus ja tutkinto. Tämä koskee noin 100 000 nuorta aikuista. Nuorille tarkoitettu nuorisolain ns. yhden luukun palvelumalli – ohjaamot – tulee turvata koko maata kattavaksi.

Nuoret tarvitsevat tukea ja ohjausta opinnoissa, ja työmarkkinoille siirryttäessä opiskelijalla tulee olla nimetty opinto-ohjaaja. Tavoite tulisi olla, että yhdellä opinto-ohjaajalla olisi enintään 200 ohjattavaa opiskelijaa.

Kun työpaikoilla tapahtuva oppiminen ammatillisen koulutuksen reformin myös kasvaa. Reformin yksi heikkous perusopetuksen vähäisyyden ohella on se, ettei työpaikoilla tapahtuvaa oppimista varten lisätä siihen riittävästi voimavaroja työpaikkaohjaajien työajan käyttöön tai taloudellisiin korvauksiin. Työpaikkaoppiminen edellyttää myös opettajien uusia kehittämis- ja lisäkoulutusresursseja.

Työelämälähtöisestä oppisopimuskoulutuksesta tulisi tehdä houkuttelevampi valinta niin nuorille kuin yrityksille. Riittävän tasoisten koulutuskorvausten lisäksi tulisi oppisopimuskoulutusta kehittää myös siten, että oppisopimuksella opiskeleva voisi tehdä oppisopimuksen useamman pk-yrityksen kanssa. Näin jaettaisiin yrityksille tulevaa vastuuta ja lisättäisiin halukkuutta järjestää oppisopimuskoulutusta. Pidän hyvänä ideana n. 2+1 –mallia, jossa opiskelija opiskelee kaksi vuotta ammatillisessa oppilaitoksessa ja vuoden oppisopimuksella.

Ammatillisen koulutuksen uudistamisessa on tärkeää varmistaa koulutuksen laatu ja varmistaa jatko-opintokelpoisuus, jotta mahdollisuudet edetä opinnoissa ovat auki myös ammatillisen koulutuksen valinneille.