Ihalainen: Kierto- ja jakamistaloudesta uusi kestävän kasvun lähde – kierrätyskeskuksista kiertotalouskeskuksia

Ajankohtaista 15:26

Lauri Ihalainen

Resurssiviisas yhteiskunta käyttää luonnonvaroja säästeliäästi ja talouskasvua ei voida ripustaa luonnonvarojen tuhlailuun. Raaka-aineiden tarve tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Kuluttajatuotteista ja niiden materiaaleista heitetään pois valtaosa. Keskimäärin materiaalia käytetään EU-kaupassa vain kerran. 10-15 % rakennusmateriaaleista menee jätteeksi. Autojen keskimääräinen käyttöaste on vain 8 % ja 31 % ruuasta menee hukkaan. Suomessa se tarkoittaa noin 300 miljoonaa kiloa vuodessa.

Kierto- ja jakamistalous on tulevaisuuden kestävän kasvun tärkeitä lähteitä. Kiertotaloudessa on Suomessa noin 2-3 miljardin euron mahdollisuudet vuoteen 2030 mennessä. Samaan vuoteen mennessä kiertotalous voi arvioiden mukaan hyvin toimiessaan tuoda yli 70 000 uutta työpaikkaa. Koen, että kierto- ja jakamistalous ovat toisiaan tukevia ekologisesti kestävän kasvun lähteitä. Ne edellyttävät uusia digitaalisia alustatalouden kohtaamispaikkoja kierto- ja jakamistalouden innovaatioille. Se puolestaan edellyttää isojen ja pienten yritysten kumppanuutta sekä verkottumista.

Yhteiskunnan tehtävä on luoda hyvä poliittinen toimintaympäristö. Sitran myötävaikutuksella ja laajalla valmistelupohjalla valmistuvat kiertotalouden tiekartta ja konkreettiset tavoitteet antavat Suomelle eväät nousta kiertotalouden kärkimaaksi Euroopassa. Suomen tuleekin olla poikkeuksellisen aloitteellinen EU:n kierto- ja jakamistaloushankkeissa. Tarvitaan myös tutkimus- ja tuotekehityspanostuksia, kokeiluja ja pilottihankkeita. Kierto- ja jakamistalous nostettiin tärkeäksi osaksi myös kansallista energia- ja ilmastopolitiikkaa. Kierto- ja jakamistalouden merkityksen tulisi näkyä paremmin myös talouskasvun tilastoissa.

Kierto- ja jakamistalous arkitasolla tarjoaa mahdollisuuksia uudenlaiseen yhteisöllisyyteen ja kansalaisten osallisuuteen. Näitä voimavaroja pitäisi muutoinkin vahvistaa. Kierto- ja jakamistalouden edistäminen edellyttää myös yhteisiä lainsäädännöllisiä pelisääntöjä myös työntekijöiden aseman huomioiden. Kierto- ja jakamistalouden tulisi läpäistä koko elinkeinopolitiikka ja myös julkisilla investoinneilla ja hankinnoilla voidaan tukea kierto- ja jakamistalouden tavoitteita. Tavoite, jonka mukaan 5 % julkisista hankinnoista olisi innovatiivisia hankintoja on oikea lähtökohta. Samalla uusien pelisääntöjen tarve tulee myös alustataloudessa työskentelevien työntekijöiden kohdalla. SDP on ollut aktiivinen poliittinen toimija myös tässä tulevaisuuden kannalta tärkeässä asiassa. Kierto- ja jakamistalous nousivat tärkeiksi teemoiksi SDP:n vetämässä Kättä päälle –projektissa, jossa etsittiin yhdessä asiantuntijajärjestöjen ja kansalaistoimijoiden kanssa uusia ideoita Suomen viemiseksi eteenpäin.

Tavoitteenamme on, että kierto- ja jakamistalouden edistämisessä tulee olla yksi hallituksen kärkihankkeista. Vaikka globaalisti ajatellen näiden merkitys on biotaloutta suurempi, ei Suomessa pidä asettaa näitä kahta asiaa vastakkain. Hallituksen tulisi budjettiriihessä lisätä aiottua enemmän rahoitusta kierto- ja jakamistalouden edistämiseen. Suomen tulee kehittää meille tärkeät kiertotalouden vahvuudet ja kasvualueet globaalissa työnjaossa.

Kuntien ja maakuntien tulee laatia elinkeino- ja kasvuohjelmiinsa myös kierto- ja jakamistaloustavoitteet. Kunnat voivat edistää kiertotaloutta mm. rakennusalalla. Kaikissa yrityksissä ja työyhteisöissä tulisi laatia kierto- ja jakamistalouden arkitavoitteet osana yritysten strategioita.

Suomessa on noin 250 kierrätyskeskusta. Voitaisiinko kierrätyskeskuksien toimintaa kehittää ja laajentaa huoltoon, korjaamiseen ja uudelleen valmistamiseen – eli sinne tuotujen tuotteiden jalostusarvon nostamiseen. Näin kierrätyskeskuksista kehitettäisiin kierto- ja jakamistalouskeskuksia.